Uutisia 26.5.2014
Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen nostaisi eläkeikää
Työurien pidentämiseksi on ehdotettu eläkeiän nostamista. Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen on yksi mahdollisuus korottaa eläkeikää. Osittain elinajanodotteeseen sidottu eläkeikä voisi nostaa eläkeikää 2−3 vuotta vuoteen 2050 mennessä, kirjoittaa yliaktuaari Markus Rapo Hyvinvointikatsaus-lehdessä 2/2014.
Väestöennusteen mukaan keskimääräinen elinajanodotteen pidentyminen vuoteen 2050 mennessä on noin seitsemän vuotta. Jos pidentyneestä elinajanodotteesta 40 prosenttia lisättäisiin eläkeikään, nousisi eläkeikä 2,8 vuotta vuoteen 2050 mennessä. Jos eläkeiän nousu sidottaisiin 65-vuotiaiden elinajanodotteen kehitykseen, olisi korotus 2,2 vuotta.
Eläkeiän mekaaninen nosto ei kuitenkaan yksin paranna työllisyyttä, ja se voisi lisätä eriarvoisuutta ammatti- ja ikäryhmien välillä, Rapo toteaa.
Eläkeiän korotuksesta on hyötyä vain, jos ihmiset kykenevät tekemään töitä aiempaa iäkkäämpinä ja heille on töitä tarjolla. On myös selvää, että eläkeikä ei voi olla kaikille ammattiryhmille sama. Ammattiryhmien välillä on suuria kuolleisuuseroja, jotka ainakin osittain selittyvät työn kuormittavuudella.
Keskipalkkaisten palkansaajien määrä on vähentynyt
Palkansaajien palkkaerot ovat pysyneet vuodesta 1995 lähtien lähes ennallaan ja ovat Suomessa Euroopan pienimpiä. Palkkojen hajonta on kuitenkin kasvanut, kirjoittaa kehittämispäällikkö Mika Idman. Palkkahajonnan kasvu johtuu työmarkkinoiden polarisoitumisesta: palkansaajien määrä on vähentynyt keskipalkkaisissa ammateissa ja lisääntynyt pieni- ja suuripalkkaisissa ammateissa.
Palkansaajien määrä on vähentynyt etenkin teollisuuden ja rakentamisen keskipalkkaisissa ammateissa. Sen sijaan palkansaajien määrä on lisääntynyt huomattavasti asiantuntija- ja varsinkin erityisasiantuntija-ammateissa, jotka edustavat palkkajakauman yläpäätä. Palkansaajien määrä on lisääntynyt myös palveluammateissa, joissa puolestaan saadaan keskimääräistä matalampia palkkoja. Palkkarakenteen muutos on ollut suhteellisesti suurin yksityisellä sektorilla.
Palkansaajien ammatin pääluokan osuus vuosina 1995 ja 2012.
Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto 1995, 2012.
Teemana rakenteet ja arki
Hyvinvointikatsauksen 2/2014 teemana on rakenteet ja arki. Artikkeleissa tarkastellaan väestö- ja palkkarakenteen muutosten lisäksi muun muassa kuntien työpaikkaomavaraisuutta, Euroopan kaupunkien ikärakennetta ja työllisyyttä, yksityisen ja julkisen vakuuttamisen rajankäyntiä sekä työmatkatapaturmia. Aiheita ovat myös kulttuuristen rakenteiden tilastointi sekä ulkomaalaisten rekisteröintikäytännöt.
Tietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Edita verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.
Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 09 1734 3604 (9.6.2014 alkaen p. 029 551 3604)
Yliaktuaari Markus Rapo p. 09 1734 3238 (9.6.2014 alkaen p. 029 551 3238)
Erityisasiantuntija Mika Idman (VM) p. 029 5530 379