Uutisia 19.12.2014
Julkisen talouden tarkasteluun vaihtoehtoja – ja tarkkuutta
Julkisen talouden kansainväliseen vertailuun ja johtopäätösten tueksi on tarjolla useampia yksittäisiä tunnuslukuja sekä laajempia tilastokokonaisuuksia. Aina tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa, kuten Suomessa viime aikoina käyty keskustelu julkisen sektorin koosta osoittaa. Yksi luku, etenkin väärintulkittuna, johtaa helposti harhaan, kirjoittavat kansantalouden tilinpidon asiantuntijat Paula Koistinen-Jokiniemi ja Jukka Hytönen Tieto&trendit-lehdessä (6/2014).
Julkisyhteisöjä on tapana tarkastella muutaman keskeisen tunnusluvun avulla. Tärkeimmät mittarit ovat julkinen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen. Muita vakiintuneita mittareita ovat julkisten menojen bkt-suhde ja veroaste. Käyttökelpoinen tunnusluku on myös arvonlisäyksen bkt-osuus.
Julkisyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja, kehitys Suomessa 1975 – 2013
Kirjoittajat muistuttavat eri mittareiden tulkintaa valottavassa artikkelissaan, että julkisten menojen bkt-suhde ei kuvaa julkisen sektorin osuutta kansantuotteesta, koska bruttokansantuote ei koostu yksityisistä tai julkisista menoista.
Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää arvonlisäyksen bkt-osuutta, joka kuvaa julkisyhteisöjen itse tuottamien palvelujen arvoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2013 osuus oli Suomessa 21 prosenttia bkt:sta eli julkisyhteisöt tuottivat runsaan viidenneksen vuotuisesta bruttokansantuotteesta.
Julkista taloutta kuvaavat tunnusluvut heijastavat paitsi suhdanteita myös eri maiden välisiä eroja esimerkiksi hyvinvointipalvelujen järjestämisessä. Jotta virheellisiltä tulkinnoilta ja johtopäätöksiltä vältyttäisiin, olisi niitä hyvä tarkastella kokonaisuutena ja perehtyä tarkemmin niiden sisältöön.
Perustarpeet rasittavat ympäristöä eniten
Suurituloiset kotitaloudet aiheuttavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja raaka-ainekulutusta, mutta suhteessa kuluttamiinsa euroihin vähemmän kuin pienituloiset. Tämä johtuu siitä, että valtaosan kotitalouksien kulutuksesta muodostavat asumisen ja elintarvikkeiden kaltaiset perustarpeet.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Juha Nurmela ja Oulun yliopiston materiaalitalouden tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää tarkastelevat Tieto&trendit-lehden artikkelissaan kulutuksen ympäristövaikutuksia Kulutustutkimus 2012 tulosten pohjalta. Keskiarvokotitalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodesta 2006 vähentyneet 10 prosenttia. Raaka-aineiden käyttö sen sijaan on edelleen kasvanut.
Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri 029 551 2785
Tutustu Tieto&trendit-lehden muuhun sisältöön lehden verkkosivuilla http://tietotrendit.stat.fi/
Tilaukset Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokaupasta. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.