6.2.2002
Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Vesa
Hämäläinen (09) 1734 2594, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi
Tutkimukseen 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2000
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Suomessa 4,4 miljardia euroa (26,3 mrd. mk) vuonna 2000. Menot kasvoivat reaalisesti yli 10 prosenttia edellisvuodesta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kasvu jatkui myös vuonna 2001, jolloin niiden määräksi arvioidaan 5,0 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2000.
Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kohosi 3,4 prosenttiin vuonna 2000. Osuus on noussut jatkuvasti ja etenkin 1990-luvun jälkipuolella kehitys on ollut nopeaa. Vuonna 2001 bkt-osuudeksi arvioidaan jo 3,6 prosenttia.
Suomen t&k-menot ovat määrältään varsin pienet suurempiin OECD-maihin verrattuna. Suomen osuus OECD-maiden yhteenlasketuista t&k-menoista on noin 0,7 prosenttia. Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin Suomessa OECD-maiden toiseksi korkein. Bkt-osuus on ollut 1990-luvun alkupuolelta saakka suurin Ruotsissa, 3,8 prosenttia vuonna 1999. Osuudet ovat suuria myös Japanissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Koreassa ja Saksassa.
Sähkötekninen teollisuus kasvatti yritysten tutkimusmenoja
Yritysten tutkimus- ja kehittämismenot olivat 3,1 miljardia euroa vuonna 2000. Menot kasvoivat vuodesta 1999 reaalisesti 15 prosenttia. Yritysten osuus kaikista tutkimusmenoista on noussut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuonna 1991 osuus oli 57 prosenttia ja vuonna 2000 jo 71 prosenttia. Kasvu näyttää jatkuvan ripeänä, sillä vuonna 2001 yritykset arvioivat tutkimusmenojensa kohonneen 3,6 miljardiin euroon.
Sähköteknisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2000 runsaat 1,7 miljardia euroa, mikä oli selvästi yli puolet kaikista yritysten t&k-menoista. Sähköteknisen alan tutkimusmenot nousivat reaalisesti 18 prosenttia vuodesta 1999. Kemianteollisuudessa kasvu oli 12 prosenttia, metalli- ja konepajateollisuudessa menot pysyivät ennallaan.
Yrityssektorin t&k-menot kasvoivat 1990-luvun alusta saakka lähes yksinomaan sähköteknisen teollisuuden yrityksissä. Sähköteknisen teollisuuden t&k-menot olivat vuonna 2000 reaalisesti miltei kuusinkertaiset verrattuna vuoteen 1991, kun muussa teollisuudessa menot ainoastaan 1,3-kertaistuivat ja muilla toimialoilla kuin teollisuudessa kolminkertaistuivat.
Korkeakoulusektorin eli yliopistojen, yliopistollisten keskussairaaloiden ja ammattikorkeakoulujen tutkimusmenot olivat vuonna 2000 yhteensä 800 miljoonaa euroa ja muun julkisen sektorin menot 500 miljoonaa euroa. Korkeakoulusektorin t&k-menot pysyivät reaalisesti ennallaan vuoteen 1999 verrattuna. Yksinomaan ammattikorkeakoulujen t&k-menot kuitenkin kasvoivat vuodessa lähes 12 prosenttia. Muun julkisen sektorin kasvu oli vajaat 3 prosenttia.
Jo miltei 70 prosenttia Suomen tutkimusmenoista syntyy Helsingin, Tampereen ja Oulun seutukunnissa. Yksistään Helsingin seutukunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 44 prosenttia vuonna 2000. Tampereen seutukunnan osuus nousi 14 prosenttiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskittynyt vahvasti myös Oulun (11 %), Turun (6 %), Salon (4 %) ja Jyväskylän (4 %) seutukuntiin.
Tutkimushenkilöstön määrän kasvu vähäistä
Tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteli Suomessa vuonna 2000 kaikkiaan 68 800 henkilöä. T&k-henkilöstön määrä kasvoi edellisvuotisesta vajaat 3 prosenttia. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä oli kolmannes. Naisten osuus oli selvästi suurempi julkisella sektorilla (47 %) ja korkeakoulusektorilla (43 %) kuin yrityksissä (21 %).
>
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (käyvin hinnoin) vuosina 1991 - 2000 ja menojen osuus bruttokansantuotteesta sekä arvio vuodelle 2001 |
||||||||
Yritykset |
Julkinen sektori* |
Korkeakoulusektori** |
Yhteensä |
T&k-menojen bkt- osuus*** |
||||
Vuosi |
milj. € |
% |
milj. € |
% |
milj. € |
% |
milj. € |
% |
1991 |
975,1 |
57,0 |
357,5 |
20,9 |
378,0 |
22,1 |
1 710,6 |
2,04 |
1993 |
1 048,5 |
58,4 |
379,7 |
21,1 |
367,5 |
20,5 |
1 795,8 |
2,17 |
1995 |
1 373,4 |
63,2 |
374,4 |
17,2 |
424,6 |
19,6 |
2 172,4 |
2,30 |
1997 |
1 916,7 |
66,0 |
408,6 |
14,1 |
579,5 |
20,0 |
2 904,9 |
2,72 |
1998 |
2 252,8 |
67,2 |
443,8 |
13,2 |
657,9 |
19,6 |
3 354,5 |
2,89 |
1999 |
2 643,9 |
68,2 |
470,1 |
12,1 |
764,8 |
19,7 |
3 878,8 |
3,19 |
2000 |
3 135,9 |
70,9 |
497,4 |
11,2 |
789,3 |
17,8 |
4 422,6 |
3,37 |
2001 |
3 615,6 |
72,9 |
515,3 |
10,4 |
829,0 |
16,7 |
4 960,0 |
3,59 |
* Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta ** Ml. yliopistolliset keskussairaalat vuodesta 1997 ja ammattikorkeakoulut vuodesta 1999 alkaen *** Ennakkotieto 1999 ja 2000, vuoden 2001 bkt-tieto perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen |
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2000. Tilastokeskus
Lisätietoja saatavissa Internetissä osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/tttiede.html