Ympäristöasenteissa ikä ja sukupuoli ratkaisee

Suomalaisten on tuntuvasti helpompi hahmottaa ympäristöhuoliaan kuin ympäristöasenteitaan ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta Suomalaiset ja ympäristö, jota varten haastateltiin 1 746 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus selvittää laajasti kansalaisten ympäristöasenteita ja -huolia sekä heidän omakohtaista haluaan toimia ympäristön tilan kohentamiseksi. Ympäristöasenteita analysoitiin kuuden eri ulottuvuuden mukaan: ohjauskeinojen käyttö, yleistyytyväisyys, yksilön vastuu, ympäristönsuojelu osa hyvinvointia, yksityisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet ja poliitikon vastuun välttely.

Suomalaiset, jotka hyväksyvät ympäristönsuojelun ohjauskeinojen käytön, ovat luonnollisesti itse huolissaan erilaisista ympäristöuhkista maailmanlaajuisesti. He pitävät itseään vihreinä kuluttajina ja ovat myös halukkaita omiin uhrauksiin ympäristön ja luonnon puolesta kuten maksamaan erillistä ympäristöveroa. Ohjauskeinojen käytön kannatus kasvaa selvästi iän karttuessa, miehillä enemmän kuin naisilla, vaikkakin sukupuolten väliset erot ovat pienehköt. Nuoremmat eivät näytä uskovan ohjauskeinojen tehoon ympäristön tilan kohentamiseksi.

Miehet naisia tyytyväisempiä ympäristöasioiden hoitoon

"Yleistyytyväiset" suomalaiset ovat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä ympäristöasioiden hoitoon. Heitä ei pahemmin huolestuta elinympäristön saastuminen tai muutkaan ympäristöasiat Suomessa. He ovat vähemmän halukkaita omiin uhrauksiin ympäristön ja luonnon suojelemiseksi, jos oma elintaso siitä kärsii. Miehet ovat selvästi yleistyytyväisempiä kuin naiset ja ikääntymisen myötä tyytyväisyys kasvaa, naisilla enemmän kuin miehillä.

Yksilön vastuuseen myönteisesti asennoituvat pyrkivät ottamaan ympäristön ja luonnon huomioon elämäntavoissaan ja kulutuksessaan vaikka se veisikin enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa. Miehet suhtautuvat yksilön vastuuseen ympäristöasioissa kielteisemmin kuin naiset, jotka sitoutuvat ympäristöystävälliseen elämäntapaan miehiä tiukemmin. Erityisen suuri ero sukupuolten välillä on 25-44-vuotiaiden ryhmässä, jossa miehet hyväksyvät heikosti ympäristöystävällisen elämäntavan omalla kohdallaan. Syy tähän ei tutkimuksesta selviä.

Naisille ympäristönsuojelu osa hyvinvointia

Ne suomalaiset, jotka katsovat ympäristönsuojelun olevan osa hyvinvointia, toimivat muita aktiivisemmin ympäristöjärjestöissä tai -ryhmissä. Heidän asenteensa ovat laajasti myönteisiä ympäristöasioita kohtaan ja he haluavat nähdä vaivaa ympäristön hyväksi. Naiset hyväksyvät näkökohdan useammin kuin miehet. Ero on suurimmillaan eläkeiässä, mikä on poikkeus muihin asenneulottuvuuksiin verrattuna. Ikääntyessä tämän näkökulman hyväksyminen vähenee selvästi.

Asuinalueen lähiympäristö ja seutukunnan taloudellinen menestys vaikuttavat merkitsevästi hyvinvoinnin kokemiseen osana ympäristönsuojelua. Teollisuusvaltaisessa lähiössä tai kuntakeskuksessa väittämä hyväksyttiin yleisemmin, kun taas rauhallisilla maaseutumaisilla alueilla ympäristönsuojelua ei pidetty keskeisenä osana hyvinvointia, sillä se kuului alueen asukkaan normaaliin elämään. Paremmin menestyneiden seutukuntien asukkaat kokivat ympäristönsuojelun osaksi hyvinvointia, kun taas heikommin menestyneiden alueiden asukkaat eivät.

Suomalaiset, jotka ovat valmiita omalta osaltaan elintasonsa laskuun ympäristönsuojelun edistämiseksi, uskovat enemmän yksityisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksiin. He osallistuvat aktiivisesti ympäristöjärjestöjen tai ympäristöasioita ajavien ryhmien toimintaan. Nuoret ja vanhat uskovat vähemmän ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin, kun taas työikäiset ovat muita luottavaisempia. Naiset ovat keskimäärin miehiä luottavaisempia, mutta tämä ero ilmenee merkitsevästi vain nuorten alle 25-vuotiaiden ja 45-64-vuotiaiden kohdalla.

Ne suomalaiset, joiden mielestä poliitikot välttelevät vastuutaan ympäristönsuojelun edistämiseksi, ovat itse valmiita maksamaan paljon korkeampia hintoja, jos luonnon suojeleminen sitä vaatii. Miehet ovat naisia useammin sitä mieltä, että poliitikot välttelevät vastuutaan. Tämä ero näkyy selkeästi vain 25-64-vuotiaiden kohdalla.

Ympäristöhuolet erottelevat sukupolvet toisistaan

Suomalaisten ympäristöasennoitumista sekä huolestuneisuutta tutkittaessa yksi kiinnostuksen kohde oli, miten naisten ja miesten ympäristöasenteet ja -huolet eroavat käytännössä toisistaan. Kun kaikkien kuuden ympäristöasenneulottuvuuden mukaan muodostettiin kolme mahdollisimman samankaltaista ryhmää iän ja sukupuolen mukaan, niin eläkeikäiset naiset ja miehet muodostivat yhden ryhmän, mutta alle 65-vuotiaat miehet ja naiset eriytyivät omiksi ryhmikseen. Eläkeikäiset naiset ja miehet näyttävät olevan ympäristöasenteiltaan jokseenkin samanlaisia, mutta alemmissa ikäryhmissä sukupuoli erottelee asenteita enemmän kuin ikä.

Vastaavasti seitsemän ympäristöhuoliulottuvuuden mukaan kolme samankaltaista ryhmää olivat alle 45-vuotiaat miehet ja naiset, miehet 45-74 vuotta sekä naiset 45-74 vuotta. Huoli ympäristöstä erottelee siis vanhemmat ja nuoremmat sukupolvet toisistaan, mutta alle 45-vuotiaissa naisten ja miesten huolestuneisuus ympäristöstä on suhteellisen samanlaista.

Naisten ja miesten ympäristöasenteet (vertailuryhmänä 65-74-vuotiaat naiset = 0)

Lähde: Suomalaiset ja ympäristö. Tilastokeskus