6.3.2002

Lisätietoja: Heikki Pihlaja (09) 1734 2467
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Puolet tehdasteollisuuden jalostusarvosta tuotetaan neljässä maakunnassa

Vuonna 2000 jalostusarvolla mitattu teollisuustuotanto kasvoi 16 prosenttia, kun sen lisäys edellisenä vuonna oli vain vajaat 4 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotannon jalostusarvo nousi 18 prosenttia yltäen 30,8 miljardiin euroon. Myös rakentamisessa jalostusarvo kasvoi voimakkaasti 16 prosentin verran. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus koko maan tuotannon jalostusarvosta tehdasteollisuudessa oli 52 prosenttia. Vuonna 1995 näiden maakuntien osuus oli 45 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta teollisuuden ja rakentamisen rakennetilastosta.

Erityisen voimakkaasti jalostusarvo kohosi elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, 31 prosenttia vuodesta 1999. Myös perusmetalliteollisuudessa ja metsäteollisuudessa se nousi reippaasti. Sen sijaan kaivostoiminnassa jalostusarvo laski 12 prosenttia, elintarviketeollisuudessa 5 prosenttia, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa 4 prosenttia sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa 2 prosenttia.

Metsäteollisuus on keskittynyt Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan, Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle. Vuonna 2000 näiden maakuntien osuus koko maan metsäteollisuudesta oli tuotannon jalostusarvolla mitattuna 49 prosenttia, kun se vuonna 1995 oli 55 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus puolestaan painottuu Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle. Näiden maakuntien osuus koko maan elektroniikkateollisuuden jalostusarvosta oli peräti 91 prosenttia. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 83 prosenttia.

Maakuntien jalostusarvo teollisuudessa suhteutettuna
maakunnan asukaslukuun vuonna 2000

Teollistunein maakunta vuonna 2000 oli Itä-Uusimaa, jossa kertyi teollisuustuotannon jalostusarvoa asukasta kohden 11 000 euroa. Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa vastaava määrä oli reilut 9 000 euroa. Sen sijaan Etelä-Savossa ja Ahvenanmaalla jalostusarvoa kertyi asukasta kohden alle 3 000 euroa ja Kainuussakin vain vähän yli 3 000 euroa.

Uusia työpaikkoja syntyi erityisesti rakentamisessa

Palkatun henkilöstön määrä teollisuudessa ja rakentamisessa kasvoi 3 prosenttia vuonna 2000. Teollisuuden ja rakentamisen aloilla työskenteli 554 000 henkilöä. Edellisestä vuodesta työntekijöiden määrä lisääntyi 15 900 hengellä. Voimakkaimmin henkilöstön määrä kasvoi rakentamisessa, missä työskenteli 107 600 henkilöä eli 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Elektroniikkateollisuuden palveluksessa oli 66 900 henkilöä ja se ylitti hieman metsäteollisuuden 66 700 henkilömäärän, kun vielä vuonna 1999 suhteet olivat päinvastoin. Henkilöstölle maksetut palkat nousivat teollisuudessa ja rakentamisessa yhteensä 8 prosenttia, kun vuonna 1999 palkkojen kasvu oli vajaat 3 prosenttia. Tehdasteollisuudessa palkat lisääntyivät 7 prosenttia ja rakentamisessa 11 prosenttia.

Suurten toimipaikkojen tuottavuus omaa luokkaansa

Suurten toimipaikkojen tuottavuus oli omaa luokkaansa myös vuonna 2000. Henkilöä kohden laskettu jalostusarvo oli näissä toimipaikoissa 137 836 euroa, kun taas pienissä toimipaikoissa se oli 43 577 euroa.

Myös tuottavuus kasvoi hyvin voimakkaasti suurimmissa toimipaikoissa. 500-749 henkilön yrityksissä nousu oli liki 30 prosenttia sekä vähintään 750 henkilön kokoluokassa noin 23 prosenttia. Sen sijaan 20-49 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus laski noin 3 prosenttia.

Tehdasteollisuuden toimipaikkojen tuottavuus suuruusluokittain vuosina 1999-2000
 Tuottavuus=jalostusarvo/palkattu henkilöstö

Lähde: Teollisuuden ja rakentamisen rakennetilasto 2000. Tilastokeskus
Internet-osoitteessa http://tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_teojulk00_etusivu.html
Tietoja voi tilata Tilastokeskuksesta tai selata StatFin-tilastopalvelussa 13.3. lähtien osoitteessa http://tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_til_sftieto.html