10.9.2002

Lisätietoja: Hannu Virtanen (09) 1734 2514, Tarja Seppänen (09) 1734 3220
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Suomalaisyritysten panostus henkilöstökoulutukseen Euroopan kärkipäätä

Suomalaiset yritykset järjestivät vuonna 1999 henkilöstölleen koulutusta neljänneksi eniten Euroopassa. Koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden sekä koulutustuntien määrällä mitattuna Suomi sijoittuu kolmen kärkimaan joukkoon - edellä ovat vain Ruotsi ja Tanska. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksesta Yritysten kustantama henkilöstökoulutus vuonna 1999, joka toteutettiin samanlaisena 25 Euroopan maassa.

Kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä järjesti kurssimuotoista henkilöstökoulutusta työntekijöilleen vuonna 1999. Kun mukaan otetaan myös muu koulutus (opastus työn ohessa, työkierto, itseopiskelu, konferenssit ja seminaarit), koulutusta kustantaneiden yritysten osuus nousi 82 prosenttiin.

Työvoimakustannuksista 2,4 prosenttia henkilöstökoulutukseen

Koulutuskustannusten osuus oli keskimäärin 2,4 prosenttia suomalaisten yritysten työvoimakustannuksista. Suomea korkeampi luku oli vain Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Teollisuudessa koulutukseen käytettiin 2,0 prosenttia ja palvelualoilla 2,9 prosenttia työvoimakustannuksista.

Henkilöstökoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista EU-maissa¹ ja Norjassa

Kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset olivat Suomessa noin 760 euroa palkansaajaa kohden, mikä oli hieman enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin.

Henkilöstökoulutuksen suurin yksittäinen kustannuserä oli koulutukseen osallistuneiden palkat. Niiden osuus oli 47 prosenttia kaikista koulutuskustannuksista. Palkkiot koulutuksen järjestäjille muodostivat kustannuksista noin kolmanneksen.

Yritysten työntekijöistä puolet kurssikoulutuksessa

Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä eli noin 507 000 palkansaajaa osallistui vuonna 1999 kurssikoulutukseen. Palvelusektorilla kurssimuotoiseen koulutukseen osallistui kaikista palkansaajista 54 prosenttia ja teollisuuden aloilla 46 prosenttia. Sekä koulutuksen järjestäminen että henkilöstön osallistumisosuus olivat yhteydessä yrityksen kokoon: suuret yritykset olivat pieniä yrityksiä aktiivisempia.

Työnantajan kustantamaa koulutusta kertyi vuonna 1999 keskimäärin kolme päivää (18 tuntia) palkansaajaa kohden. Naiset osallistuivat koulutukseen hieman yleisemmin kuin miehet, mutta koulutustuntien määrässä palkansaajaa kohden ero oli vain vähäinen.

Tärkeimmät koulutusalat olivat tietotekniikka ja tietokoneen käyttö, työelämän henkilökohtaisiin taitoihin sekä tuotantoon ja tekniikkaan liittyvä koulutus. Nämä koulutusalat kattoivat lähes puolet kaikista vuoden 1999 kurssikoulutustunneista.

Järjestyksessään toinen, vuoden 1999 henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus (CVTS= Continuing Vocational Training Survey) toteutettiin kaikissa EU:n 15 jäsenmaassa sekä Norjassa ja yhdeksässä Euroopan unionin kandidaattimaassa vuonna 2000. Ensimmäisen kerran tutkimus tehtiin 12 EU-maassa vuonna 1994.

Tutkimuksen kohdejoukkona olivat sellaiset yksityisen sektorin yritykset, joissa oli vuonna 1999 vähintään 10 työntekijää (pois lukien maa- ja metsätalous). Suomessa tällaisia yrityksiä oli 13 450, joista otokseen poimittiin 3 100 yritystä. Tutkimukseen vastasi 1 708 yritystä.

Lähde: Yritysten kustantama henkilöstökoulutus vuonna 1999, Koulutus 2002:6. Tilastokeskus