4.12.2002
Lisätietoja: Mikko Laitinen (09) 1734 3352, Marjatta
Tenhunen (09) 1734 2927, Aija Tiainen (09) 1734 3674
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi
Palvelujen ulkomaankaupan alijäämä jatkui viime vuonna
Suomalaisyritysten palvelujen ulkomaankaupan alijäämäisyys jatkui vuonna 2001. Palvelujen viennin arvo oli 3 016 miljoonaa euroa ja tuonnin vastaavasti 3 989 miljoonaa euroa. Alijäämästä 815 miljoonaa euroa oli peräisin EU-maiden kanssa käydystä kaupasta. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty palvelukauppa muuttui alijäämäiseksi viime vuonna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen uudesta Yritysten kansainvälistyminen 2001 -julkaisusta.
Suomen palvelukaupan tase EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa 2000-2001, miljoonaa euroa
>
| Alue | 2001 | 2000 | Muutos, % | |
| EU:n ulkopuoliset maat | vienti | 1 546 | 1 979 | -22 |
| tuonti | 1 703 | 1 920 | -11 | |
| yli/alijäämä | -157 | 59 | ||
| EU-maat | vienti | 1 470 | 1 262 | 17 |
| tuonti | 2 285 | 2 126 | 7 | |
| yli/alijäämä | -815 | -865 | ||
| Yhteensä | vienti | 3 016 | 3 241 | -7 |
| tuonti | 3 989 | 4 047 | -1 | |
| yli/alijäämä | -973 | -806 |
Suomalaisyritysten palvelujen viennin selvästi merkittävimpänä yksittäisenä palvelueränä olivat rojaltit ja lisenssimaksut. Muut suurimmat erät olivat sekalaiset liike-elämän palvelut, rakennuspalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Kaikkiaan palvelujen vientitulot pienenivät 7 prosenttia vuonna 2001. Suurin muutos oli rojalteissa, joiden arvo laski yli 30 prosenttia.
Palvelujen tuonnin puolella merkittävimmät erät olivat palvelut tytäryhtiöiden välillä, sekalaiset liike-elämän palvelut, rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikka- ja informaatiopalvelut sekä posti- ja telekommunikaatiopalvelut. Eniten lisäystä vuonna 2001 oli posti- ja telekommunikaatiopalvelujen tuonnissa, 18 prosenttia, ja tietotekniikkapalvelujen tuonnissa, 15 prosenttia. Merkittävin palvelujen tuonnin lasku syntyi palveluissa tytäryhtiöiden välillä, joissa vähennys oli lähes 30 prosenttia.
Suomen palvelujen viennistä viime vuonna noin puolet suuntautui EU-alueelle. Yhdysvaltojen osuus palvelujen viennistä romahti 24 prosentista 16 prosenttiin, jolloin Ruotsista tuli palvelujen viennin merkittävin kohdemaa 18 prosentin osuudella. Suomi puolestaan osti palveluja ylivoimaisesti eniten Yhdysvalloista, johon kohdistui 23 prosenttia palvelujen tuonnista. Muita merkittäviä tuontimaita olivat Britannia 14 prosentin ja Ruotsi 10 prosentin osuuksillaan.
Suomen yritystoiminta kansainvälistynyt merkittävästi
Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille kasvoivat voimakkaasti 1990-luvulla. Vuonna 1991 suorien sijoitusten kokonaisarvo oli 7,5 miljardia euroa. Vuonna 2000 niiden arvo oli jo 56 miljardia euroa. EU:n osuus suorien sijoitusten kokonaisarvosta oli 64 prosenttia vuonna 2000. Kolme suurinta suorien sijoitusten kohdemaata olivat Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat.
Vuonna 2000 Suomessa toimi 1 936 ulkomaalaisten omistuksessa olevaa yritystä. Määrä oli 0,9 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 16 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 2000. Henkilöstön määrällä mitattuna näiden yritysten suhteellinen osuus lähes kaksinkertaistui vuosien 1994 ja 2000 aikana.
Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kaikista Suomessa toimivista yrityksistä 1994-2000, %
Ruotsalaisomisteisia yrityksiä oli vuonna 2000 Suomessa selvästi eniten, 607 yritystä. Muut suurimmat omistajamaat olivat suuruusjärjestyksessä Yhdysvallat, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Britannia. Vuonna 2000 Suomessa toimineista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä 71 prosentilla oli omistajana jokin EU-maa.
Lähde: Yritysten kansainvälistyminen 2001,
palvelujen ulkomaankauppa ja suorat sijoitukset.
Tilastokeskus
Lisätietoja palveluiden ulkomaankaupasta ja ulkomaalaisomisteisista
yrityksistä internetissä osoitteessa http://www.tilastokeskus.fi/tk/aiheet_yritykset.html.