12.12.2002

Lisätietoja: Pentti Jonninen (09) 1734 3581, Pekka Haapala (09) 1734 3460
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

Tehty työtunti maksoi vuonna 2000 teollisuudessa 22 euroa

Tehty työtunti maksoi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 teollisuudessa 21,7 euroa ja yksityisellä palvelualalla 21,4 euroa. Valtiolla työtunnin hinta oli hieman korkeampi, 22,7 euroa. Ero johtui sekä valtion korkeammasta palkkatasosta että suuremmasta sosiaalikustannusten osuudesta. Kuntasektorilta tietoja ei vielä ole.

Teollisuudessa työvoimakustannukset tehtyä työtuntia kohti olivat pienimmät tekstiilien valmistuksessa (15 euroa) ja palvelualoilla hotelli- ja ravintola-alalla (14 euroa). Suurimmat kustannukset olivat palvelualoilla rahoitusta palvelevassa toiminnassa, johon lukeutuu muun muassa arvopaperikauppa (39 euroa), ja teollisuuden toimialoilla öljynjalostuksessa (31 euroa). Henkilötyövuoden hinta oli vuonna 2000 keskimäärin 35 000 euroa.

Julkisella sektorilla sosiaalikustannusten osuus suuri

Sosiaaliturvan rahoituksesta aiheutuvien kustannusten osuus työvoimakustannuksista oli yksityisellä sektorilla 21,3 prosenttia, kun julkisella sektorilla vastaava osuus oli selvästi suurempi, 24,8 prosenttia. Ero johtuu lähinnä sosiaaliturvan lakisääteisistä rahoitusvelvoitteista - kuntasektorilla erityisesti työeläkemaksuista, valtiosektorilla taas sosiaaliturvamaksuista. Myös sairausajan palkkojen osuus oli julkisella sektorilla jonkin verran yksityistä sektoria suurempi.

Loma-ajalta maksetun ansion osuus oli yksityisellä sektorilla 6,3 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista. Julkisella sektorilla vastaava osuus oli selvästi suurempi, 8,2 prosenttia. Ero johtui lomanmääräytymisperusteiden erosta sekä julkisen sektorin pidemmästä vuosilomasta. Toisaalta julkisella sektorilla ei ole tulospalkkioita eikä työajan lyhennysvapaalta maksettavaa palkkaa ja myös luontoisetujen osuus työvoimakustannuksista oli selvästi vähäisempi kuin yksityisellä sektorilla.

Kokonaisuutena tarkasteltaessa välittömän ansion osuus kokonaistyövoimakustannuksista oli eri sektoreilla lähes yhtä suuri, noin 60 prosenttia. Kaikilla sektoreilla noin 40 prosenttia työvoimakustannuksista oli ns. välillisiä työvoimakustannuksia, jotka työnantaja maksoi tehdyltä työajalta maksetun ansion lisäksi.

Sosiaalikustannusten osuus työvoimakustannuksista pienentynyt

Sosiaaliturvan kustannusten osuus on pienentynyt vuodesta 1996 vuoteen 2000 hyvän taloudellisen tilanteen myötä. Työttömyysvakuutusmaksua on alennettu ja sijoitukset eläkesäätiöihin ovat tuottaneet hyvin, jolloin eläke- ja lisäeläkemaksuosuudet ovat pienentyneet. Selvimmin tämä näkyy radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistuksen toimialalla, jossa lakisääteisten eläkemaksujen osuus jäi vuonna 2000 runsaaseen 6 prosenttiin.

Teollisuudessa sosiaalikustannusten osuuden aleneminen on lisännyt välittömän ansion osuutta, mutta palvelualoilla muiden kustannuserien kuten vapaapäivien palkkojen ja tulospalkkioiden osuudet ovat kasvaneet. Tulospalkkioiden osuus oli vuonna 2000 teollisuudessa selvästi suurempi kuin vuonna 1996. Silti niiden osuus kokonaistyövoimakustannuksista, 1,7 prosenttia, ei ollut vielä merkittävä. Myös palvelualoilla tulospalkkioiden osuus oli aikaisempaa suurempi, 1,8 prosenttia. Optioita ei tässä tilastossa ole laskettu työvoimakustannuksiin. Sen sijaan niistä maksettavat sosiaaliturvamaksut sisältyvät sosiaaliturvan kustannuksiin.

Tiedot perustuvat vuotta 2000 koskevaan työvoimakustannustutkimukseen, joka on osa kaikissa EU-maissa tehtävää hanketta. Tutkimukseen liittyvät kuntasektoria ja yksityistä sektoria koskevat julkaisut ilmestyvät joulukuussa 2002. Valtion työmarkkinalaitoksen toteuttama valtiota koskeva tutkimus on ilmestynyt aikaisemmin. Tarkempia tietoja työvoimakustannuksista on Internetissä StatFin-tilastopalvelussa osoitteessa statfin.stat.fi kohdassa "Palkat".

Tehdyn työtunnin kustannus sektorin mukaan vuonna 2000

>

cellspacing="0" cellpadding="2"


Toimiala		 Tuntityövoima-
kustannus
mk/tunti e/tunti
Mineraalien kaivu 127 21,4
Teollisuus 129 21,7
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 153 25,7
Rakentaminen 125 21,0
Jalostus yhteensä 129 21,7
Kauppa, majoitus 118 19,8
Liikenne 137 23,0
Rahoitustoiminta 155 26,1
Kiinteistö-, ym. palvelut 133 22,4
Palvelut yhteensä 127 21,4
Yksityinen sektori yhteensä 128 21,5
Valtiosektori 135 22,7

Työvoimakustannusten rakenne työmarkkinasektorien mukaan vuonna 2000 (osuus työvoimakustannuksista, %)

>

cellspacing="0" cellpadding="2"
Kustannuserä Yksityinen sektori Julkinen sektori Kaikki
Jalostus Palvelut Yhteensä Kunta Valtio Yhteensä yhteensä
1. Välitön ansio 60,1 59,3 59,6 59,4 60,4 59,7 59,7
2. Bonukset 5,7 5,2 5,4 3,2 3,6 3,3 4,6
3. Henkilöstörahastot 0,2 0,3 0,2 - - - 0,1
4. Vapaapäivien palkat 10,0 9,9 10,0 10,7 11,5 10,9 10,4
5. Luontoisedut 1,2 2,5 1,9 0,4 0,4 0,4 1,3
6. Sosiaaliturvan kustannukset 21,4 21,1 21,3 25,3 23,2 24,8 22,6
7. Työpaikkakoulutus 1,0 1,1 1,0 0,7 0,8 0,7 0,9
8. Muut työvoimakustannukset 0,5 0,4 0,5 0,1 0,1 0,1 0,3
9. Kokonaistyövoimakustannukset 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

Taulukon ryhmittely poikkeaa julkaisuissa käytetystä ryhmittelystä.

Lähteet: Työvoimakustannukset 2000. Yksityinen sektori ja sektorivertailu. Tilastokeskus.
Kuntasektorin työvoimakustannustutkimus 2000. Tilastokeskus.
Valtion työvoimakustannustutkimus 2000. Valtion työmarkkinalaitos.