20.12.2002

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Vesa Hämäläinen (09) 1734 2594, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvu taittui viime vuonna

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Suomessa vuonna 2001 kaikkiaan 4,6 miljardia euroa. Menot kasvoivat reaalisesti noin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuotta aiemmin kasvu oli yli 10 prosenttia. Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta pysyi 3,4 prosentissa kuten edellisenäkin vuonna. Näin ollen 1990-luvun alusta saakka jatkunut ripeän kasvun vaihe on nyt päättynyt. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2001 -tilastosta.

Suomen osuus OECD-maiden yhteenlasketuista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on vain 0,7 prosenttia. Vaikka Suomen tutkimusmenot ovat määrältään varsin pienet suuriin maihin verrattuna, on niiden osuus bruttokansantuotteesta Suomessa kuitenkin OECD-maiden toiseksi korkein. Osuus bruttokansantuotteesta on ollut 1990-luvun alkupuolelta saakka suurin Ruotsissa, 3,8 prosenttia vuonna 1999. Osuudet ovat korkeita myös Japanissa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Koreassa.

Sähköteknisen teollisuuden tutkimuspanostus väheni

Yritysten tutkimus- ja kehittämismenot olivat lähes 3,3 miljardia euroa vuonna 2001. Menojen reaalikasvuksi tuli 1,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli vielä 15 prosenttia. Yritysten osuus kaikista tutkimusmenoista pysyi edellisvuoden tapaan 71 prosentissa. Vielä vuonna 1993 niiden osuus oli alle 60 prosenttia. Menojen hienoinen kasvu näyttäisi jatkuvan myös vuonna 2002, jolloin yritykset arvioivat tutkimusmenojensa kohoavan 3,4 miljardiin euroon.

Sähköteknisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot laskivat vuoden 2001 aikana 24 miljoonalla eurolla ja olivat 1,7 miljardia euroa. Reaalisesti vähennystä tuli 4 prosenttia ja toimialan osuus yritysten kaikista tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyistä menoista putosi 55 prosentista vajaaseen 52 prosenttiin. Samalla kaikkien teollisuustoimialojen osuus koko yrityssektorin menoista laski 2 prosenttiyksiköllä 79 prosenttiin. Koko teollisuuden negatiivista kehitystä hillitsivät lähinnä metalli- ja konepaja- sekä kemianteollisuuden lisääntyneet panostukset.

Tietojenkäsittelypalvelualan tutkimustoiminnan kasvu oli vuonna 2001 erittäin nopeaa. Menot kasvoivat 49 prosenttia ja samalla toimialan osuus kaikista yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista nousi 4 prosentista 6 prosenttiin. Myös kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla päästiin runsaan 20 prosentin reaalikasvuun.

Sähköteknisen alan tutkimustoiminnan kehityksen käänteestä huolimatta alan tutkimus- ja kehittämismenot olivat kuitenkin koko 1990-luvun jatkuneen voimakkaan kasvun myötä reaalisesti nelinkertaiset vuoteen 1993 verrattuna. Muussa teollisuudessa menot kasvoivat korkeintaan puolitoistakertaisiksi. Muilla kuin teollisuustoimialoilla kasvua oli 3,5-kertaisesti.

Korkeakoulusektorin tutkimusmenoissa suhteellisesti suurin muutos

Korkeakoulusektorin tutkimusmenot olivat vuonna 2001 yhteensä 830 miljoonaa euroa ja reaalikasvua kertyi vuoden aikana 2,6 prosenttia. Sektorin sisällä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenojen kasvu jatkui nopeana, lisäystä vuoteen 2000 tuli 34 prosenttia. Yliopistojen ja yliopistollisten keskussairaaloiden kehitys sen sijaan oli maltillisempaa. Julkisen sektorin tutkimusmenot ylittivät 500 miljoonaa euroa, mutta laskivat reaalisesti runsaat 2 prosenttia vuodesta 2000.

Tutkimustyövuosien määrän muutos vähäistä

Tutkimustyövuosien määrä nousi edellisvuodesta 800:lla ja oli kaikkiaan 53 400 työvuotta. Kasvua vuodesta 2000 oli 1,6 prosenttia. Sekä yrityksissä että korkeakoulusektorilla työvuosien määrä kasvoi, julkisella sektorilla niiden määrä pysyi miltei ennallaan. Työvuosista 56 prosenttia tehtiin yrityksissä ja 29 prosenttia korkeakoulusektorilla. Osuudet eivät käytännössä ole muuttuneet vuodesta 2000.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (käyvin hinnoin) vuosina 1993-2001
ja menojen osuus bruttokansantuotteesta

>

cellspacing="0" cellpadding="2"
Yritykset Julkinen sektori* Korkeakoulusektori** Yhteensä T&k-menojen bkt- osuus***
Vuosi milj. € % milj. € % milj. € % milj. € %
1993 1 048,5 58,4 379,7 21,1 367,5 20,5 1 795,8 2,17
1995 1 373,4 63,2 374,4 17,2 424,6 19,6 2 172,4 2,30
1997 1 916,7 66,0 408,6 14,1 579,5 20,0 2 904,9 2,72
1998 2 252,8 67,2 443,9 13,2 657,9 19,6 3 354,5 2,89
1999 2 643,9 68,2 470,1 12,1 764,8 19,7 3 878,8 3,22
2000 3 135,9 70,9 497,4 11,2 789,3 17,8 4 422,6 3,37
2001 3 284,0 71,1 500,9 10,8 834,1 18,1 4 619,0 3,40
* Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta
** Ml. yliopistolliset keskussairaalat vuodesta 1997 ja ammattikorkeakoulut vuodesta 1999 alkaen
*** Ennakkotieto 2000 ja 2001

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2001. Tilastokeskus
Lisätietoja saatavissa Internetissä osoitteesta www.tilastokeskus.fi/tk/yr/tttiede.html