Yksityisen palvelusektorin kehitysnäkymät suotuisat

Yksityiseen palvelualaan kohdistuu runsaasti odotuksia talouden kasvun ja työllisyyden suhteen. Näiden odotusten taustalla on paitsi 1990-luvun jälkipuoliskon myönteinen kehitys, myös toimialan suotuisat kehitysnäkymät pitemmällä aikavälillä, totesi Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström puhuessaan Palvelutyönantajat ry:n seminaarissa 21.5. Helsingissä.

Talouden lamaantuminen 1990-luvun alussa koetteli erityisen voimakkaasti juuri yksityisiä palvelualoja. Viime vuosien kehitys on sen sijaan ollut suotuisaa. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 yksityisten palveluyritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 9 prosentin ja työllisyyskin yli 4 prosentin vuosivauhdilla. Viime vuonna kasvu hidastui, mikä osoittaa, että yksityinen palveluala on kohtuullisen suhdanneherkkä ja riippuvainen muiden alojen kehityksestä.

Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta yksityisen palvelualan merkitys kansantaloudessa jää Suomessa edelleen vähäisemmäksi kuin useimmissa muissa kehittyneissä maissa. Vuonna 2000 yksityisten palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta ja työllisistä oli 36 prosenttia. Eurooppalaisenkin mittapuun mukaan nämä ovat melko alhaisia osuuksia. Yhdysvalloissa yksityisen palvelualan osuus bkt:sta ja työllisistä on yli 60 prosenttia.

Myös palvelualan yrittäjyys on laman jälkeen elpynyt ja yritysten määrä on kasvanut. Siitä huolimatta Suomessa on edelleen suhteellisen vähän palvelualan yrityksiä ja yrittäjiä. Vuonna 2000 Suomessa oli palvelualan yrittäjiä suhteessa työikäiseen väestöön 4,4 prosenttia, mikä oli runsaan 1 prosenttiyksikön alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa näyttäisi siten olevan likimain 40 000 palvelualan yrittäjän vajaus EU-keskimäärään verrattuna.

Viime vuosina erityisesti teollisuus on ulkoistanut palvelujaan nopeaan tahtiin. Vuonna 2000 tehdasteollisuuden ei-teollisten ostopalveluiden arvo oli noin 84 miljardia markkaa. Vastaavasti kuntien palveluostot yksityiseltä sektorilta olivat noin 12-13 miljardia markkaa. Valtion palveluostot ovat viime vuosina jääneet noin 5-6 miljardiin markkaan. Julkisen sektorin palveluostot ovat viime vuosina toki lisääntyneet. Pyrkimystä työnjaon syventämiseen ja erikoistumiseen lienee jatkossakin niin elinkeinoelämässä kuin julkisella sektorilla.

Alueellinen kehitys vaikuttaa monin tavoin palvelualan toimintaedellytyksiin. Väestön kaupungistumisen aste on Suomessa vielä alhainen. Hajanainen yhdyskuntarakenne on osaltaan hidastanut palvelukulttuurin syntymistä. Pitkälti yli puolet Suomen kunnista on alle 5 000 asukkaan kuntia. Tällainen väestöpohja ei riitä kovin monipuolisen yksityisen palvelutarjonnan ylläpitoon, etenkin kun asukkaiden määrä näissä pienemmissä kunnissa näyttää edelleen alenevan. Tuoreen väestöennusteen mukaan puolet väestöstä asuu nykyisissä kasvukeskusseutukunnissa runsaan parin vuosikymmenen kuluttua. Väestön alueellinen keskittyminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistyminen edistävät yksityistä palvelutuotantoa.

Tulotason nousu vauhdittaa osaltaan palveluiden kulutusta. Palveluiden osuus kotitalouksien kulutuskysynnästä on Suomessakin noussut vuoden 1980 noin kolmasosasta 49 prosenttiin vuonna 2000. Suomessa palveluiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista vastaa eurooppalaista keskimäärää, mutta jää selvästi vähäisemmäksi kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa.