Kolme neljästä osaa vieraita kieliä
Suomalaisista 72 prosenttia sanoo osaavansa ainakin jonkin verran vieraita kieliä. Tieto on Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksesta.Tutkimusta varten haastateltiin syksyllä 1995 noin 4 100 henkilöä, jotka edustavat Suomessa pysyvästi asuvia 18-64-vuotiaita. Haastatellut arvioivat itse kielitaitonsa tason valmiista luokituksesta. Osaamisen alin taso tarkoittaa selviytymistä tutuista rutiinitilanteista, ylin taso selviytymistä melkein kuin syntyperäinen. Tasojen erittely perustuu kansainväliseen kielitaitoluokitukseen.
Nuoret osaavat vieraita kieliä selvästi paremmin kuin vanhemmat. Alle 35-vuotiaista 93 prosenttia ilmoitti osaavansa ainakin jonkin verran vähintään yhtä vierasta kieltä, yli 54-vuotiaista 42 prosenttia.
Naiset ovat kielitaitoisempia kuin miehet. Naisista 78 prosenttia ja miehistä 67 prosenttia arvioi osaavansa ainakin jonkin verran vähintään yhtä vierasta kieltä.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista lähes kaikki (98 %) ilmoittivat osaavansa ainakin jonkin verran vähintään yhtä kieltä. Keskiasteen tutkinnon suorittaneilla osuus oli 77 prosenttia. Pelkän perusasteen koulutuksen saaneistakin hieman yli puolet (53 %) arvioi osaavansa vieraita kieliä.
Englantia osataan eniten ja parhaiten
Englantia ilmoitti osaavansa ainakin jonkin verran 66 prosenttia 18-64- vuotiaista suomalaisista. Ruotsia vieraana kielenä arvioi osaavansa 55 prosenttia, saksaa 29, ranskaa 8 ja venäjää 5 prosenttia aikuisista.
Englantia suomalaiset osaavat vieraista kielistä myös parhaiten. Vastaajista 13 prosenttia katsoi pärjäävänsä englannin kielellä julkisissa tilanteissa esimerkiksi työpaikkansa edustajana. Tällä tasolla ruotsia ilmoitti osaavansa viisi prosenttia väestöstä.
Yleisimpiä vieraita kieliä osaavien osuudet osaamistason
mukaan 1995, %
(18-64-vuotias väestö = 3 219 000 henkeä)
Vieras kieli = muu kuin äidinkieli
0 = alle 0,5
Kun mukaan lasketaan ne, jotka ilmoittivat selviytyvänsä hyvin käytännön kielenkäyttötilanteissa, nousee englantia vähintään näin hyvin taitavien osuus kolmasosaan 18-64-vuotiaista, mikä vastaa noin miljoonaa henkeä. Ruotsin kielen vastaava osuus on 17 prosenttia.
Nimenomaan nuoret osaavat englantia. Yli puolet alle 35-vuotiaista ilmoitti pärjäävänsä englannin kielellä vähintään käytännön kielenkäyttötilanteissa tai jopa julkisissa edustustilanteissa, esimerkiksi kansainvälisissä kokouksissa. Vain 8 prosenttia alle 35-vuotiaista arvioi, ettei osaa lainkaan englantia.
Saksan ja ranskan kielen taitajia on selvästi vähemmän kuin englannin ja ruotsin. Saksaa ja ranskaa hallitsevat lähes yksinomaan pitkälle koulutetut. Korkea-asteen koulutuksen saaneista 69 prosenttia ilmoitti osaavansa ainakin jonkin verran saksaa. Ranskaa osaavia oli 20 prosenttia.
Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 1995.
Tilastokeskus
Tilastokeskus julkaisee Aikuiskoulutustutkimus 1995:n aineistosta
artikkeleja ja tutkimusraportteja vuosina 1996-98.
Lisätietoja: Irja Blomqvist (09) 1734 3221 ja Matti Simpanen (09)
1734 3512.