Oppilaitoksista valmistuneiden nuorten työttömyys vähentynyt
Tutkinnon suorittaneiden nuorten työllisyys on Tilastokeskuksen mukaan parantunut kahtena viime vuotena. Viitenä edellisvuotena oppilaitoksista valmistuneista oli viime vuonna työttömänä 29 prosenttia, kun osuus työttömyyden huippuvuotena 1993 oli 34 prosenttia.Työttömyys tutkinnon jälkeen 1989-1995 -tutkimuksessa on vertailtu vanhoja ja uusia tutkinnon suorittaneita. Vanhat tutkinnon suorittaneet ovat 20-64-vuotiaita, joiden tutkinnosta on kulunut yli viisi vuotta. Uusilla tutkinnosta on kulunut korkeintaan viisi vuotta.
Työttömyysaste on pysynyt ennallaan niillä, joilla tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli viisi vuotta. Heidän työttömyysasteensa oli kuitenkin viime vuonna 12 prosenttiyksikköä pienempi kuin uusien tutkinnon suorittaneiden.
Peruskoulusta työmarkkinoille tulleista nuorista oli viime vuonna työttömänä 60 prosenttia. Heidän työttömyysriskinsä oli viisinkertainen korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin ja kaksinkertainen keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Työttömyys pieneni kaikilla muilla koulutuksen asteilla paitsi tutkijakoulutuksen suorittaneilla lisensiaateilla ja tohtoreiksi väitelleillä. Näiden korkeimman koulutusasteen suorittaneiden työttömyys oli kuitenkin vähäistä.
Naisten työttömyys on ollut pienempää kuin miesten. 20-64-vuotiaiden miesten työttömyysaste oli suurimmillaan vuonna 1993 ja pieneni sen jälkeen alle 19 prosenttiin 1995. Naisten työttömyysaste saavutti huippunsa vuonna 1994 ja pieneni vain hieman 17 prosenttiin viime vuonna.
Tekniikan aloilla työttömyys suurinta,
mutta paraneminen nopeinta
Talouselämän elpyminen vaikutti ensin erityisesti teknilliseltä alalta ja kauppa- ja oikeustieteelliseltä aloilta valmistuneiden työttömyyteen. Näillä aloilla käänne parempaan alkoi vuoden 1993 jälkeen, muilla aloilla vuotta myöhemmin. Maa- ja metsätalousalalta valmistuneiden työttömyystilanne heikkeni kuitenkin koko 90-luvun alun.
Työttömyys oli suurinta (26 %) tekniikan, liikenteen ja luonnontieteiden koulutusalalta valmistuneilla ja toiseksi suurinta (25 %) humanistisen ja taidealan koulutuksen suorittaneilla. Pienintä työttömyys oli opettajantutkinnon (7 %) ja hoitoalan tutkinnon (18 %) suorittaneilla. Työttömyysasteet kuitenkin vaihtelivat paljon tutkinnoittain.
Koulutusaloista työttömyystilanne oli huonoin rakennusalalla. Vuosina 1990-94 ammattikouluasteelta rakennusammattiin valmistuneista oli viime vuonna työttömänä 45 prosenttia. Rakennusteknikoista oli työttömänä 30 prosenttia, rakennusinsinööreistä 22 prosenttia ja rakennustekniikan diplomi-insinööreistä 9 prosenttia. Näiden tutkintojen työttömyystilanne kuitenkin parani selvästi vuosina 1994- 95.
Arkkitehdiksi 1990-1994 valmistuneista oli viime vuonna työttömänä 26,7 prosenttia. Se oli työttömyysasteeltaan suurin korkeakoulututkinto ja ainoa korkeakoulututkinto, jonka suorittaneiden työttömyysaste kohosi vielä viime vuonna.
Työttömyys parani vuoden 1994 jälkeen erityisen nopeasti hammaslääketieteen lisensiaateiksi valmistuneilla. Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuneiden työttömyysaste pieneni nopeasti vuoden 1993 jälkeen. Työttömyyden kasvu taittui vuonna 1993 myös kasvatustieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen kandidaateilla sekä diplomi-insinööreillä.
Erityisesti tietotekniikan alalta valmistuneiden pienet työttömyysasteet osoittavat, että tämän alan suorittaneilla on täystyöllisyys. Keskimääräistä vähäisempää työttömyys oli viime vuonna myös sähkötekniikan diplomi-insinööreillä sekä matematiikan ja fysiikan suorittaneilla filosofian maistereilla.
Lähde: Työttömyys tutkinnon jälkeen 1989-95.
Tilastokeskus
Lisätietoja: Heikki Havén, (90) 1734 3283
Tiedotustilaisuus keskiviikkona 29.5.1996 klo 10-11
Tilastokeskuksessa, Työpajakatu 13, 2. kerros, pieni auditorio,
00580 Helsinki.