Tuotanto saavutti viime vuonna lamaa edeltäneen tason

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 3,2 prosenttia. Tuotanto saavutti lamaa edeltäneiden huippuvuosien 1989 ja 1990 tason. Nimellinen bruttokansantuote oli viime vuonna 569 miljardia markkaa.

Eniten kasvoi energia- ja vesihuollon tuotanto, lähes kymmenen prosenttia. Sähköenergian tuotantoa kasvatti poikkeuksellisen suuri sähkön vienti Ruotsiin kesän ja syksyn aikana.

Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi vajaat kuusi prosenttia. Koko vuoden jatkuneiden seisokkien takia puu- ja paperiteollisuuden tuotanto pieneni kaksi ja puoli prosenttia. Koko tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi miltei kolme prosenttia.

Puu- ja paperiteollisuuden lisäksi tuotanto supistui metsätaloudessa, jossa se väheni 11 prosenttia. Myös valtion toiminta supistui runsaat kaksi prosenttia.

Kansantalouden kysyntä kasvoi melko tasaisesti: julkinen kulutus kasvoi vajaat kolme prosenttia, yksityinen kulutus kolme ja puoli prosenttia, vienti vajaat neljä prosenttia ja investoinnit runsaat viisi prosenttia.

Kansantulo kasvoi nimellisesti viisi prosenttia. Kansantulo asukasta kohti oli viime vuonna 89 700 markkaa.

Kansantalouden palkkasumma kasvoi viime vuonna 5,7 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo lisääntyi nimellisesti 2,7 prosenttia ja reaalisesti 1,5 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,8 prosenttia eli enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste laski 3,7 prosenttiin.

Yritysten rahoitusasema oli jo neljättä vuotta ylijäämäinen. Yritysten rahoitusylijäämä oli viime vuonna 17 miljardia markkaa, kun se kahtena edellisenä vuonna kumpanakin oli peräti 28 miljardia markkaa. Yritysten toimintaylijäämän arvioidaan pienentyneen yhden prosentin.

Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna noin 40 miljardia markkaa eli 13 miljardia markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alijäämä supistui ennen kaikkea verotulojen kasvun takia. Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli vajaa 15 miljardia markkaa eli 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus bruttokansantuotteesta kohosi viime vuonna 48,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna se oli 46,5 prosenttia.

Vaihtotase oli runsaat 19 miljardia markkaa ylijäämäinen. Tuontihinnat nousivat kaksi prosenttia ja vientihinnat yhden prosentin, joten vaihtosuhde heikkeni yhden prosentin.

Lähde: Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoja 1996. Tilastokeskus
Lisätietoja: Tuomas Rothovius, (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734 3316
Tiedotustilaisuus talouden kehityksestä vuonna 1996
torstaina 13.2.1997 kello 10-11 Tilastokeskuksessa,
Työpajakatu 13, 2. kerros, auditorio I, 00580 Helsinki