Suomen inflaatio EU:n pienin uuden inflaatiomittarin mukaan

Euroopan unionin uuden yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan Suomen vuosi-inflaatio oli tammikuussa EU:n pienin, 0,9 prosenttia. Koko EU:n inflaatio oli 2,2 prosenttia.

Suomen jälkeen toiseksi hitain inflaatio EU-maista oli tammikuussa Ruotsissa ja Luxemburgissa. Molemmissa maissa kuluttajahinnat nousivat vuodessa 1,3 prosenttia. EU-maiden nopein inflaatio oli Kreikassa, 6,6 prosenttia.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) on kehitetty Euroopan rahaliiton Emun lähentymisperusteiden arviointiin, mutta sitä käytetään myös muihin kansainvälisiin inflaatiovertailuihin. Uusi indeksi korvaa aiemmin lasketun väliaikaisen yhdenmukaistetun indeksin.

Emuun osallistuvilta mailta edellytetään muun muassa, että niiden hintakehityksen on oltava pysyvästi vakaa. Lisäksi keskimääräinen vuosi-inflaatio saa olla enintään puolitoista prosenttiyksikköä suurempi kuin kolmessa hintatasoltaan vakaimmassa jäsenvaltiossa.

Kansallisessa käytössä säilyy kuluttajahintaindeksi. Se on edelleen paras Suomen inflaation mittari.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan maiden väliset inflaatioerot ovat pienemmät kuin kansallisten indeksien perusteella lasketut erot. Suomen inflaatio on ollut EU:n yhdenmukaistettujen lukujen perusteella laskettuna nopeampi kuin kansallisen indeksin mukaan. EU-indeksin mukainen inflaatio oli tammikuussa 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin kansallisen indeksin mukainen inflaatio.

Ero johtuu indeksien kattavuudesta. EU:n yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumisen pääomakustannuksia, julkisia palveluita eikä muutamia muita pienempiä kulutuseriä. EU:n indeksi kattaa 83 prosenttia kansallisesta kuluttajahintaindeksistä. Nämä puuttuvat 17 prosenttia selittävät indeksien välisen eron.

Miksi uusi EU-indeksi?

Uutta inflaatiomittaria tarvitaan, koska kansalliset kuluttajahintaindeksit eivät ole vertailukelpoisia. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on syntynyt EU-maiden tilastovirastojen yli kolmen vuoden työskentelyn pohjalta. Sen laskennasta ja periaatteista säännellään komission asetuksilla. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehittäminen on samalla johtanut monissa maissa perinteisen kuluttajahintaindeksin yleisen laadun paranemiseen, mistä hyötyvät molemmat indeksit.

Yhdenmukaistetun indeksin myötä on saavutettu seuraavia hyötyjä:

- Uudet tuotteet on otettava mukaan indeksiin sitä mukaa kuin niiden merkitys kulutuskorissa ylittää yhden promillen kokonaiskulutuksesta. Suomessa esimerkiksi kansallisen kuluttajahintaindeksin hyödykekori perustuu vuoden 1990 kulutusrakenteeseen. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin on otettu Suomessa uusista tuotteista mukaan muun muassa matkapuhelimet. Monet muut maat ovat sisällyttäneet indeksiinsä tietokoneet, jotka jo ovat olleet Suomen indeksissä.

- Laadunmuutosten vaikutusten arviointia indeksissä on yhdenmukaistettu. Tavoitteena on mitata tavaroiden ja palveluiden puhdasta hinnanmuutosta. Laadunmuutokset, tai niiden jättäminen huomioon ottamatta indeksissä, ovat mahdollisesti suurin harhalähde kuluttajahintaindeksissä.

- Otosten on oltava ajantasaisia ja riittävän suuria. Niissä on otettava huomioon hyödykkeiden ja hintojen kansalliset ominaispiirteet. Jos tietty tuote poistuu markkinoilta, se on regulaation mukaan korvattava uudella tuotteella. Tämän vuoksi Suomen kuluttajahintaindeksissä muutettiin puuttuvien hintojen käsittelytapaa.

- Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit kattavat eri maissa samat erät yksityisestä kulutuksesta. Vaikka indeksien kattavuus onkin sovittu yhteneväksi, ne eivät vielä sisällä julkisia palveluita eivätkä omistusasumisen pääomakustannuksia. Kulutuskori ei ole sama joka maassa. Kaikkien maiden on periaatteessa kuitenkin katettava samat erät yksityisestä kulutuksesta. Indeksikorin kokoonpano ja painotukset vaihtelevat maasta toiseen.

- Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi lasketaan käyttämällä samaa luokittelua kaikissa maissa. Koko tämän vuoden Suomen kuluttajahintaindeksi ja EU:n yhdenmukaistettu indeksi poikkeavat siten luokituksiltaan, mutta ensi vuodenvaihteen indeksiuudistuksen jälkeen molemmat indeksit pohjautuvat samaan luokitteluun.

Yhdenmukaistaminen jatkuu edelleen. Indeksin peruskattavuuden laajentaminen on tärkeimpiä asioita. Painorakenteiden uudistamisesta ja painojen ajanmukaisuudesta on tulossa lähiaikoina asetus.

Lähde: EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, tammikuu 1997. Eurostat ja Tilastokeskus
Lisätietoja: Arja Kinnunen (09) 1734 3479, Jarko Pasanen (09) 1734 3423