Kauniainen koulutustasoltaan yhä kirkkaammin kärjessä

Väestön koulutustaso on noussut lähes neljänneksen vuodesta 1983 vuoteen 1995. Tilastokeskuksen koulutusrakennetilaston mukaan koulutustaso on noussut eniten Kauniaisissa, jossa se on muutenkin ollut maamme kunnista selvästi korkein.

Koulutustasoa mitataan luvulla, joka lasketaan 15 vuotta täyttäneiden suorittamista tutkinnoista. Koko maan koulutustasoa osoittava luku oli vuoden 1995 lopussa 289. Kauniaisissa se oli 428.

Kauniaisissa koulutustaso nousi 12 vuodessa 34 prosenttia. Velkualla se kohosi 32 ja Merimaskussa 31 prosenttia. Vähiten eli 11 prosenttia koulutustaso nousi Getan kunnassa. Rautavaaralla ja Kannonkoskella koulutustaso kohosi 12 prosenttia vuodesta 1983 vuoteen 1995.

Kaupungeissa väestön koulutustaso oli vuonna 1995 viidenneksen korkeampi kuin maaseutukunnissa. Kauniaisten jälkeen toiseksi korkein koulutustaso oli Espoossa ja kolmanneksi korkein Helsingissä. Alhaisin koulutustaso oli Getan, Pylkönmäen ja Karijoen kunnissa.

Koulutustasoltaan 10 korkeinta kuntaa 1995

cellspacing="0" cellpadding="2"


			Tutkinnon suorit-
		Koulutustason	taneita¹ 15 vuotta
	Koulutustasoluku	nousu 1983-95, %	täyttäneistä, %

1. Kauniainen	428	34	76
2. Espoo	365	29	67
3. Helsinki	337	29	61
4. Oulu	328	27	64
5. Jyväskylä	323	26	63
6. Kirkkonummi	316	25	59
7. Joensuu	315	25	63
8. Rovaniemi	314	22	63
9. Kaarina	314	25	60
10. Kuopio	314	25	63

Koulutustasoluku on laskettu 15 vuotta täyttäneiden tutkinnoista: mitä ylempi tutkinto, sitä suurempi
painoarvo. Koko maan koulutustasoluku oli vuoden 1995 lopussa 289.
¹ Lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa tai korkeakouluissa

Miehistä oli tutkinnon suorittaneita vuoden 1995 lopussa 56 prosenttia ja naisista 54 prosenttia. Kuitenkin alle 55-vuotiaat naiset olivat koulutetumpia kuin miehet. Nuoret olivat yleensä selvästi koulutetumpia kuin vanhat: 25-34-vuotiaista 82 prosenttia oli tutkinnon suorittaneita, 55-64-vuotiaista vain 38 prosenttia.

Tutkinnon suorittaneita oli vuoden 1995 lopussa yhteensä 2,3 miljoonaa eli 55 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Niitä, jotka eivät peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen olleet suorittaneet mitään tutkintoa, oli 1,9 miljoonaa.

Saksan suosio päivälukioissa väheni

Saksaa lukeneiden päivälukiolaisten määrä väheni syksystä 1995 viime syksyyn. Muut vieraat kielet lisäsivät suosiotaan. Tilastokeskuksen mukaan eniten kasvoivat ranskan ja venäjän opiskelijamäärät.

Ranskan lukijoiden määrä lisääntyi vuodessa 1 200:lla ja venäjän lukijoiden 1 300:lla. Saksaa opiskelleiden määrä sen sijaan väheni lähes 4 000:lla oppilaalla. Saksa on kuitenkin edelleen paljon suositumpi kieli kuin ranska. Saksaa opiskelee joka toinen päivälukion oppilas, ranskaa joka viides.

Lähes kaikki päivälukiolaiset opiskelevat englantia, ruotsia ja suomea joko äidinkielenä, yhteisenä tai valinnaisena kielenä. Viime syksynä päivälukiolaisia oli 109 900 eli 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pitkän matematiikan suosio kasvussa

Pitkää matematiikkaa opiskeli viime syksynä 44 prosenttia päivälukiolaisista, yksi prosenttiyksikkö enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkän matematiikan suosio tyttöjen keskuudessa on kasvanut vuodessa 30 prosentista 32 prosenttiin. Pojista pitkää matematiikkaa opiskeli 60 prosenttia, kuten aiemminkin.

Viime vuonna matematiikan kirjoitti kolme neljästä ylioppilastutkinnon suorittaneesta eli 26 300 opiskelijaa. Heistä pitkän matematiikan kirjoitti 45 prosenttia. Pitkän matematiikan kirjoittaneista 62 prosenttia oli poikia.

Vuonna 1996 ylioppilastutkinnon suoritti 34 695 kokelasta, 8 prosenttia edellisvuotista enemmän. Tyttöjä ylioppilaista oli 58 prosenttia.

Lähteet: Väestön koulutusrakenne kunnittain 31.12.1995 ja lukiotilastot 1996. Tilastokeskus
Lisätietoja: Tarja Ylipekka (90) 1734 3571, Irma Suovirta (09) 1734 3280