Teollisuusseutujen talouskehitys nopeinta ja voimakkaimmin vaihtelevaa

Teollisuusseutukunnat kasvattivat tuotannon arvoaan eniten vuonna 1995. Huolimatta lamasta ja teollisuustuotannon arvon alenemisesta, on teollistuneiden seutukuntien talouden kehitys ollut vuosina 1988-95 keskimäärin muita seutukuntia parempi. Kun seutukuntien talouden kehitystä mitataan asukasta kohti lasketun alueellisen bruttokansantuotteen (bkta) vuosimuutosten summana, yhdeksälle kärkisijalle nousee joko suuri tai keskisuuri teollisuuspaikkakunta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen alueellisista bruttokansantuotelaskelmista.

Bruttokansantuotteen kehityksen vertailua hyvin menestyneissä seutukunnissa

Seutukunta	Bkta:n kasvu	Bkta:n vaihtelu	Bkta-indeksi
	Vuosimuutosten	Vuosimuutosten	Vuoden 1995
	summa 1988-95	keskihajonta 1988-95	ennakkotiedot
	Kaikki seutukunnat	= 100	Koko maa = 100
Jämsä	132	233	137
Salo	130	184	123
Kemi-Tornio	128	216	145
Raahe	125	202	117
Loviisa	122	307	113
Kotka-Hamina	119	73	102
Äänekoski	115	156	119
Imatra	115	183	115
Etelä-Pirkanmaa	114	79	95
Kaustinen	113	141	63

Kärjessä olevien seutukuntien tuotanto on kasvanut noin kolmanneksen koko maata enemmän. Suuret kasvuluvut perustuvat vientiteollisuuden suotuisaan kehitykseen laman jälkeen ja erityisesti vuonna 1995. Metsä-, metalli- ja/tai elektroniikkateollisuus sekä sähköntuotanto ovat vetäneet kärkijoukon eroon muiden seutukuntien kehityksestä.

Teollisuusseutujen suotuisan kehityksen kääntöpuolena ovat voimakkaat, seutukunnan omasta toiminnasta riippumattomat tuotannon vaihtelut. Suurimmassa osassa tuotantoaan kasvattaneista teollisuusseutukunnista tuotannon vuosivaihtelu on vähintään puolitoistakertainen keskimääräiseen verrattuna. Vain Kotka-Haminan ja Etelä-Pirkanmaan tuotannon muutokset ovat vaihdelleet muita vähemmän.

Teollisuusseudut ohittamassa Maarianhaminan ja Helsingin

Muun maan kehitystä nopeampi kasvu on nostanut monet teollisuusseudut palvelu- ja hallintovaltaisten keskusten rinnalle ja ohikin bruttokansantuotevertailussa. Vuoden 1995 ennakkotietojen mukaan Kemi-Tornion seutu on ohittanut aiemman kärkikaksikon Maarianhaminan ja Helsingin. Jämsän seutu on noussut näiden rinnalle. Tuotannon lyhytaikaisten vaihtelujen poistamiseksi kansainvälisissä vertailuissa (esim. EU:n tilastoissa) käytetään usein kolmen viimeisen vuoden keskiarvoa. Näin tarkastellen Maarianhaminan ja Helsingin seutukunnat pysyvät kärjessä. Seuraavina tulevat Kemi-Tornio, Jämsä, Heinola ja Raahe.

Suhteellista asemaansa vuosina 1988-95 eniten menettäneiden seutukuntien joukosta ei löydy yhtä yhdistävää ominaispiirrettä. Ne ovat niin maaseutumaisia seutukuntia, teollisuusseutuja kuin palvelu- ja hallintovaltaisia kaupunkiseutujakin.

Bruttokansantuotteen kehityksen vertailua heikosti menestyneissä seutukunnissa

Seutukunta	Bkta:n muutos	Bkta:n vaihtelu	Bkta-indeksi
	Vuosimuutosten	Vuosimuutosten	Vuoden 1995
	summa 1988-95	keskihajonta 1988-95	ennakkotiedot
	Kaikki seutukunnat	= 100	Koko maa =100
Keuruu	76	61	61
Jyväskylä	81	75	88
Rovaniemi	82	84	78
Torniolaakso	85	63	56
Pieksämäki	85	81	66
Koillismaa	86	76	63
Vakka-Suomi	87	188	82
Kärkikunnat	87	155	54
Porvoo	87	141	94
Orimattila	87	73	61

Seutukunnan heikon taloudellisen kehityksen taustana on ollut usein verraten alhainen bruttokansantuotteen lähtötaso (Kärkikunnat, Torniolaakso, Orimattila). Mutta joissakin tapauksissa aluetalouden taantuma on kohdannut myös aiemmin korkean tuotannon tason seutukuntia (Jyväskylä, Porvoo, Vakka-Suomi, Rovaniemi).

Taloudelliselta kehitykseltään koko maata heikompien seutujen tuotannossa ei yleensä tapahdu suuria heilahteluita. Poikkeuksen muodostavat epäsuotuisan kehityksen tilaan joutuneet teollisuusseutukunnat (Vakka-Suomi, Porvoo) sekä hyvin pienet seutukunnat (Kärkikunnat).

Lähde: Bruttokansantuote maakunnittain ja seutukunnittain 1995* (ennakkotiedot)
Lisätietoja: Erkki Niemi (09) 1734 3313, Kari Ritvanen (09) 1734 3361