Työllisyys parani palveluissa heinäkuussa

Palkansaajia oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan heinäkuussa 1 963 000 eli runsaat 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten työllisyys parani palvelutoimialoilla ja rakentamisessa.

Työttömiä oli heinäkuussa 333 000, selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 12,7 prosenttia eli 2,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden heinäkuussa. Miesten työttömyysaste oli 12,4 ja naisten 12,9 prosenttia. Rakentamisessa työttömyysaste aleni lähes 7 prosenttiyksikköä 13,8 prosenttiin. Työvoimatutkimuksen uudistuksesta johtuen vertailu edelliseen vuoteen on edelleen epävarmaa. Vuosi sitten heinäkuussa työttömiä oli tilaston mukaan yli 400 000.

Työttömyyden nopea lasku johtuu osittain siitä, että työvoiman tarjonta väheni sydänkesän ajaksi. Poikkeuksellisen lämmin heinäkuu sai osan työtä vailla olevista ilmeisesti lopettamaan aktiivisen työn etsinnän. Lisäksi työvoiman tarjontaa vähensivät jo heinäkuulla kesätyönsä päättäneet, jotka eivät enää etsineet uutta työtä.

Kevään korkea nuorisotyöttömyys aleni heinäkuussa. Osasyynä on kausivaihtelu. Keväällä työttömänä olleet nuoret ovat joko saaneet työtä tai suuntautuvat jatkamaan opintojaan. Nuorten työttömien lukumäärä laski kesäkuusta lähes 60 000 henkeä, opiskelijaksi ilmoittautuneiden luku taas lisääntyi lähes saman verran.

Työvoiman muutokset 7/1996-7/1997, 1 000 henkeä
	Heinäkuu	Kesäkuu	Heinäkuu		MUUTOS, %
	1996	1997	1997		7/96-7/97
Työlliset palkansaajat	1 921	1 983	1 963		2,2
jalostus	593	594	597		0,7
palvelualat	1 276	1 342	1 313		2,9
muut toimialat	52	47	53		2,5
Työlliset yrittäjät + perheenjäsenet	341	333	334		-1,9
Työlliset yhteensä	2 262	2 319	2 301		1,7

Työttömät yhteensä	415	408	333		-19,7
alle 25-vuotiaat	78	129	71		-9,3
Työttömyysaste, %	15,5	15,0	12,7		-2,8 ¹
alle 25-vuotiaat, %	20,7	28,6	18,4		-2,3 ¹

Työvoimaan kuulumat-
tomat 15-74-vuotiaat	1 173	1 135	1 229		4,8
MUUTOS-sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista.				¹ prosenttiyksikköä

Uudistuksen vaikutus vertailtavuuteen

Tilastokeskus on uudistanut työvoimatutkimuksen vuoden 1997 alusta vastaamaan paremmin Euroopan unionin ja ILOn käyttämiä käsitteitä ja määritelmiä. Työmarkkinoiden kausivaihtelut ja hiljeneminen sydänkesän ajaksi näkyvät aiempaa selvemmin uudistetussa työvoimatutkimuksessa. Vaikka enin osa uudistuksen vaikutuksista on ennakoitu ja korjattu edellisen vuoden heinäkuun lukuihin, ovat vertailut vuotta aiempaan tilanteeseen vuoden 1997 aikana jossain määrin epävarmoja.

Korjauksen perusteena käytettiin maalis-joulukuussa 1996 tehdyn rinnakkaistutkimuksen tuloksia. Tämän tutkimuksen otos oli kuitenkin pienehkö eikä kattanut koko vuotta, joten tehdyt korjaukset ovat karkeita. Tutkimuksen vertailtavuus palautuu aiemmalle tasolle vuoden 1998 tammikuussa, jolloin uudistetun tutkimuksen tietoja on kerätty koko vuodelta.

Tänä vuonna työllisyyskehitystä on syytä arvioida lähinnä palkansaajien määrän muutoksilla. Euroopan unionin tilastoperusteiden käyttöönotto vuoden alusta vaikeuttaa erityisesti yrittäjien ja työttömien määrän vertailua vuotta aiempaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedot kerättiin haastattelemalla noin 12 000 Suomessa asuvaa työikäistä. Tiedot ovat ajalta 14.-20. heinäkuuta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa sama henkilö on otoksessa mukana viisi kertaa puolentoista vuoden aikana. Haastatteluun tavoitetaan yleensä noin 90 prosenttia otokseen valituista. Heinäkuussa työvoimatutkimuksen haastatteluun tavoitettiin kuitenkin vain 88 prosenttia otoksesta, noin 3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tavanomaista suurempi tavoittamatta jääneiden osuus saattaa alentaa erityisesti työllisten määrää verrattuna viime vuoden tilanteeseen.

Koska työvoimatutkimus perustuu otokseen, on muutosten arvioinnissa otettava huomioon satunnaisvaihtelu. Heinäkuun työttömyysasteen luottamusväli on ± 0,5 prosenttiyksikköä.

Työvoimatutkimus tuottaa tietoja sekä työllisyydestä että työttömyydestä. Se perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILOn ja Euroopan unionin suosituksiin ja on vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin tilastoihin.

Työttömiä työnhakijoita rekisterissä 427 900

Myös työministeriö julkaisee työttömyystilastoa. Tiedot koskevat työttömiä työnhakijoita kuukauden viimeiseltä arkipäivältä. Menetelmä- ja määritelmäerojen takia Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyysluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Heinäkuun lopussa työministeriön työnhakijarekisterissä oli 427 900 työtöntä.

Heinäkuussa Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyyslukujen ero oli tavanomaista suurempi. Osaksi syynä on se, että opintojaan syksyllä jatkavat saattavat vielä olla työvoimatoimistojen rekistereissä työttöminä, vaikka he työvoimatutkimuksessa ilmoittavat aloittavansa piakkoin opinnot eivätkä näin kirjaudu työttömiksi. Toinen syy on se, että osa rekisteröidyistä työnhakijoista ei aktiivisesti etsi töitä, eikä heitä kansainvälisen suosituksen nojalla voida tilastoida työttömiksi. Osa rekisteröidyistä työttömistä voi myös tehdä lyhyt- tai pitempiaikaista työtä, eikä tieto työnsaannista aina ehdi ajoissa työvoimatoimistojen rekistereihin. Eroa aiheutuu myös lomautettujen erilaisesta tilastoinnista.

Lähde: Työvoimatutkimus,heinäkuu 1997. Tilastokeskus
Lisätietoja: Tapio Oksanen (09) 1734 3228, Hannu Siitonen (09) 1734 3225,
Salme Kiiski (09) 1734 3230, Timo Koskimäki (09) 1734 3517