20.11.1997
Lisätietoja: Erkki Niemi (09) 1734 3313, Kari
Ritvanen (09) 1734 3361, Aku Alanen (09) 1734 3320
(sähköposti: etunimi.sukunimi@stat.fi)
Vastaava tilastojohtaja: Markku
Suur-Kujala
Suomen alueet nousevat EU-vertailussa
Vain Itä-Suomi alittaa rakennetukien valintarajan
Itä-Suomi alittaa Suomen suuralueista ainoana Euroopan unionin rakennetukien valintarajan. Muut maamme suuralueet ylittävät selvästi tämän rajan, osoittavat Tilastokeskuksen alueittaiset bruttokansantuotetiedot.
EU:n mukaan bruttokansantuotteen asukasta kohden pitää olla alle 75 prosenttia EU:n keskitasosta, jotta alueella olisi oikeus saada tukea heikon taloudellisen kehityksensä perusteella. Mittana käytetään bruttokansantuotteen kolmen vuoden keskiarvoa. Itä-Suomessa bruttokansantuote alitti vuosina 1994 - 96 yhdellä prosenttiyksiköllä EU:n tukirajan. Itä-Suomen suuralueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnat.
Kolme maakuntaa jäi alle 75 prosentin rajan viime vuonna
Suomen talous on viime vuosina kasvanut nopeammin kuin muissa EU-maissa keskimäärin, mikä on nostanut myös maakuntia bruttokansantuotevertailussa. Vuonna 1992 seitsemän maakuntaa alitti 75 prosentin rajan, mutta vuoden 1996 ennakkotietojen perusteella vain kolme maakuntaa jäi sen alle.
Kainuun bruttokansantuote oli 72 prosenttia ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan 74 prosenttia EU:n keskitasosta. Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ylittivät 75 prosentin rajan prosenttiyksiköllä. Kaikki viisi maakuntaa alittivat kuitenkin rajan, kun verrataan bruttokansantuotteiden keskiarvoja vuosilta 1994 - 96.
Viennin vaihtelut heiluttavat pienten maakuntien kehitystä
Bruttokansantuotteen kehitys asukasti kohti on vaihdellut paljon maakunnittain viime vuosina. Koko maan kehityksestä tuotanto on vuosina 1988 - 96 poikennut eniten Ahvenanmaalla, Kymenlaaksossa, Lapissa, Etelä-Karjalassa, Vaasan rannikkoseudulla ja Itä-Uudellamaalla. Vaihtelut johtuivat suurelta osin maakuntien pienestä koosta ja tuotannon muutoksista vientialoilla.
Vähiten tuotanto on poikennut koko maan kehityksestä Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Pirkanmaan toimialoittainen tuotantorakenne on maakunnista lähinnä koko maan tuotantorakennetta. Uudenmaan osuus koko maan tuotannosta on taas niin suuri, kolmannes, että se vaikuttaa koko maan kehityksen suuntaan.
Lähde: Bruttokansantuote alueittain 1988 - 96. Tilastokeskus
Taulukkoja Internetistä Tilastokeskuksen sivulta http://www.stat.fi/tk/to/bkta.html
Bruttokansantuote maakunnittain 1988 - 96 ja seutukunnittain
1988 - 95:
- Maakuntien bruttokansantuoteindeksit,
taulukko 1
- Maakuntien toimialoittaiset arvonlisäystiedot, taulukko 2
- Seutukuntien bruttokansantuoteindeksit, taulukko 3
- Seutukuntien toimialoittaiset arvonlisäystiedot, taulukko 4