11.3.1999
Lisätietoja: Pertti Kangassalo (09) 1734 3598,
sähköposti: pertti.kangassalo@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala
Suomalaisten usko nopean talouskasvun jatkumiseen heikkeni helmikuussa. Kuluttajista 25 prosenttia odotti, että maan taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana, ja 20 prosenttia arvioi, että se huononee. Tammikuussa vastaavat osuudet olivat 31 ja 16 prosenttia. Työttömyyden vähenemiseen uskovien osuus pieneni helmikuussa 45 prosentista 39 prosenttiin. Kuluttajien talousnäkemykset tiivistävä luottamusindikaattori oli helmikuussa 10,3 eli 2,7 yksikköä pienempi kuin tammikuussa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 22. - 26. helmikuuta 1 650 Suomessa asuvaa henkilöä.
>
Kuluttajien näkemykset taloudesta | |||
Helmikuu 1998
saldoluku |
Tammikuu 1999
saldoluku |
Helmikuu 1999
saldoluku |
|
Kuluttajien luottamusindikaattori | 13,3 | 13,0 | 10,3 |
Kotitalouksien taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen | 7,5 | 9,3 | 9,9 |
Suomen taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen | 14,5 | 7,6 | 1,8 |
Työttömien määrä 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen | -24,9 | -14,9 | -10,1 |
Kuluttajahintojen muutos seuraavan 12 kk:n aikana, % | 2,1 | 1,3 | 1,4 |
Kotitalouksien rahatilanne haastatteluhetkellä | 20,3 | 22,6 | 22,8 |
Kestotavaroiden ostamisen edullisuus haastatteluhetkellä | 19,5 | 25,2 | 24,5 |
Säästämisen edullisuus haastatteluhetkellä | -1,5 | 6,7 | 5,4 |
Lainanoton edullisuus haastatteluhetkellä | 19,3 | 33,0 | 34,1 |
Saldoluvut saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Työttömyyden negatiivinen saldoluku tarkoittaa, että työttömyyden arvioidaan vähenevän. Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo seuraavien kysymysten saldoluvuista: Suomen talouden mennyt ja tuleva kehitys, oman talouden mennyt ja tuleva kehitys sekä haastatteluhetken edullisuus kestotavaroiden ostamiseen. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja 100:n välillä.
Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on kuitenkin edelleen vahva. Helmikuussa 26 prosenttia kuluttajista uskoi, että heidän oma taloutensa paranee seuraavan vuoden aikana, ja vain 8 prosenttia arvioi, että se huononee. Kotitalouksista 51 prosentilla jäi rahaa säästöön ja 67 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 73 prosenttia piti ajankohtaa hyvänä lainan ottamiselle ja 16 prosenttia kotitalouksista aikoi ottaa lainaa.
Kuluttajista 44 prosenttia piti helmikuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Kotitalouksista 6 prosenttia harkitsi asunnon ostamista seuraavan vuoden aikana ja 8 prosenttia auton ostoa puolen vuoden kuluessa. Ulkomaan lomamatkaa seuraavan puolen vuoden aikana suunnitteli useampi kuin koskaan aiemmin eli 39 prosenttia kotitalouksista. Ensi vuoden helmikuun inflaatiovauhdiksi kuluttajat ennustivat 1,4:ää prosenttia.
Suomalaisten näkemykset taloudesta ovat kansainvälisesti verrattuna valoisia. Helmikuussa EU-maista vain Irlannissa ja Alankomaissa talouden kehitykseen suhtauduttiin luottavaisemmin kuin Suomessa. EU-maiden keskimääräinen luottamusindikaattori nousi helmikuussa 0:aan.
Lähde: Kuluttajabarometri 1999, helmikuu.
Tilastokeskus
(Kaikki tiedotteessa esitettävät luvut
on korotettu tutkimuksen perusjoukon tasolle painokertoimien
avulla. Siksi vertailukuukausien tiedot poikkeavat aiempien
tiedotteiden painottamattomista luvuista. Erot ovat kuitenkin
enimmäkseen hyvin vähäisiä. Painotus parantaa tietojen
tilastollista tarkkuutta.)