20.4.1999

Työllisyys ja työttömyys maaliskuussa 1999

- Työllisiä 80 000 enemmän kuin vuotta aiemmin
- Työllisyysaste nousi vuodessa 2,1 prosenttiyksikköä 63,9 prosenttiin
- Työttömyysaste 10,9 prosenttia, työttömänä 271 000 henkeä
- Työnvälityksessä 29 000 uutta avointa työpaikkaa

Työllisiä oli maaliskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 80 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien määrä nousi 61 000:lla viime vuoden maaliskuusta. Jatkuvaa kokoaikatyötä tehneiden määrä lisääntyi 31 000:lla ja osa- ja määräaikaisten palkansaajien määrä noin 30 000:lla. Työvoimatoimistoihin ilmoitettiin kuukauden aikana 29 000 uutta avointa työpaikkaa eli hieman vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa.

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15 - 64-vuotiaista kasvoi vuodessa 2,1 prosenttiyksikköä 63,9 prosenttiin. Työllisyys lisääntyi eniten julkisissa ja muissa palveluissa, rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän palveluissa, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupassa ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Työpaikat lisääntyivät kaikissa lääneissä.

Työttömiä oli työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 271 000 eli 33 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 10,9 prosenttia. Se oli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden maaliskuussa. Miesten ja naisten työttömyysasteet olivat myös 10,9 prosenttia.

>

Työvoimatoimistoissa oli maaliskuun lopussa kaikkiaan 355 000 työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni viime vuoden maaliskuusta noin 29 000 hengellä. Työttömyys laski kaikkien työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä sijoitettujen määrä väheni viime vuoden maaliskuusta 8 000:lla. Toimenpiteiden piirissä oli 4,8 prosenttia työvoimasta.

Työvoimatutkimuksen mukaan 15 - 24-vuotiaitten työttömyysaste - työttömien osuus työvoimasta - oli 24,3 prosenttia eli 2,9 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistoissa oli 42 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä aleni edellisvuodesta 3 000 henkeä.

Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston erot

Työllisyystilannetta seurataan kuukausittain sekä Tilastokeskuksen otantaan perustuvalla työvoimatutkimuksella että työministeriön työnvälitystilastolla, joka on rekisteripohjainen tilasto. Työnvälitystilasto kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää, työvoimatutkimuksen tiedot kuvaavat kuukauden 15. päivän sisältävää viikkoa.

Työvoimatutkimuksessa noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön ILOn tilastointisuosituksia ja Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin.

Työvoimatutkimuksen työttömyyden tilastointiperusteet poikkeavat työnvälitystilaston perusteista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Tämän vuoksi työttömien työnhakijoiden määrä ja ILOn suosituksen mukaan laskettu työttömien määrä eroavat toisistaan. Ero Tilastokeskuksen ja työministeriön maaliskuun työttömyyslukujen välillä oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Ne työttömät työnhakijat joiden yhteydenotosta työvoimatoimistoon on kulunut kauemmin kuin neljä viikkoa ja jotka eivät muullakaan tavoin ole etsineet työtä, tilastoidaan työvoimatutkimuksessa yleensä piilotyöttömiin. Toisaalta ILOn suosituksen mukaan työttömiksi tilastoidaan myös sellaiset henkilöt, jotka etsivät työtä jollain muulla tavoin kuin työvoimatoimiston kautta.

Työvoimatutkimuksessa tilastoidaan piilotyöttömiksi ne henkilöt, jotka voisivat ottaa työtä vastaan, mutta eivät kuitenkaan aktiivisesti etsi työtä. Piilotyöttömät jaetaan työvoimatutkimuksessa kahteen ryhmään. Työnhausta luopuneita ovat ne, jotka ilmoittavat etteivät ole etsineet työtä koska arvelevat, ettei työtä ole tarjolla. Muihin piilotyöttömiin luetaan ne, jotka eivät hae työtä opintojen, lastenhoidon tai jonkun muun syyn vuoksi, mutta olisivat kuitenkin valmiit ottamaan vastaan työn mikäli työpaikkaa tarjottaisiin. ILOn suosituksen mukaisesti piilotyöttömät tilastoidaan työvoimaan kuulumattomiksi.

Työvoimatutkimus siirtynyt täysin EU:n suositusten mukaiseen työttömyystilastointiin

Tilastokeskus on noudattanut toukokuun 1998 tilastosta lähtien työttömyyden tilastoinnissa kansainvälisen työjärjestön ILOn suosittelemaa tilastointitapaa, jota käytetään EU:n tilastotoimessa. Tilastointitavan muutos on alentanut työttömyysastetta noin 1,5 prosenttiyksikköä verrattuna aiempaan tilastointitapaan. Vertailukelpoisia tilastoja aikaisemmilta vuosilta on saatavissa Tilastokeskuksesta.

Keväisin tehty EU-työvoimatutkimuksen tiedonkeruu muuttuu jatkuvaksi ja se yhdistyy huhtikuusta 1999 alkaen kuukausittaiseen työvoimatutkimukseen, jonka tietosisältö laajenee.

Työvoimatutkimukseen perustuvat luvut sisältävät otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua. Esimerkiksi työttömyysasteen 95 prosentin luottamusväli on noin plus miinus 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömien määrän luottamusväli on noin plus miinus 15 000 henkeä. Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen menetelmiä on selvitetty tarkemmin raportissa Työttömyys ja työllisyys tilastoissa. Työmarkkinat 1997:3. Tilastokeskus.

Lisätietoja:
Tilastokeskus: Hannu Siitonen(09) 1734 3225, Timo Koskimäki (09) 1734 3517, sähköposti timo.koskimaki@stat.fi, Salme Kiiski(09) 1734 3230, Tapio Oksanen (09) 1734 3228; Internet http://www.stat.fi/tk/el/tyoll.html
Työministeriö: Oiva Lönnberg (09) 1856 8048, sähköposti oiva.lonnberg@mol.fi; Internet http://www.mol.fi/tilasto/tk