11.6.1999

Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) 1734 3570
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Kunnallistalous kehittyi odotettua suotuisammin viime vuonna

Kuntien tilinpäätökset osoittavat kuntien rahoitusaseman keskimäärin kohentuneen vuonna 1998. Talous vahvistui etenkin kaupunkimaisissa kunnissa, kun taas maaseutumaisissa kunnissa se heikkeni. Kuntayhtymien talous puolestaan kiristyi hieman, mutta pysyi edelleen vakaana. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna 8,8 miljardia markkaa. Edellisestä vuodesta vuosikate kasvoi viidenneksellä. Vaikka käyttöomaisuusinvestoinnit lisääntyivät miljardilla edellisvuodesta, ei lainakanta kasvanut.

Kunnallistalouden suotuisa kehitys johtui verotulojen nopeasta kasvusta. Verotuloja kertyi 69,8 miljardia markkaa, mikä on 4,7 miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna ja yli kaksi miljardia enemmän kuin talousarvioissa ennakoitiin. Kuntien toimintakulujen kasvu haukkasi verotulojen lisäyksestä 1,8 miljardia ja muiden kulujen kasvu 0,3 miljardia markkaa. Kun valtionosuudet supistuivat 0,9 miljardilla edellisestä vuodesta, jäi vuosikatteiden vahvistukseksi 1,7 miljardia markkaa. Kuntayhtymien vuosikatteet supistuivat 0,3 miljardilla. Sekä kuntien että kuntayhtymien vuosikatteet olivat poistoja suuremmat.

Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 1 979 markkaa, taajaan asuttujen kuntien 631 markkaa ja maaseutumaisten kuntien 682 markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 1 362 markkaa, 410 markkaa ja 992 markkaa, joten kuntaryhmien väliset erot lisääntyivät selvästi.

Kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate asukasta kohti oli viime vuonna 1 454 mk. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli keskimäärin 131 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 68 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien 85 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava tunnusluku oli 115 prosenttia.

Kuntien väliset talouserot olivat suuria. Kaikissa kuntaryhmissä oli sekä hyvin että huonosti selviytyneitä kuntia. Kaikkiaan 71 kunnan ja 27 kuntayhtymän vuosikate oli negatiivinen. Vuonna 1997 tällaisia kuntia oli 72 ja kuntayhtymiä 24.

Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 5,3 miljardilla. Uutta lainaa ne ottivat yhteensä 4,5 miljardia markkaa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 5 196, taajaan asutuissa kunnissa 4 362 ja maaseutumaisissa kunnissa 3 483 markkaa.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot 1998. Tilastokeskus

Kuntien ja kuntayhtymien1 tilinpäätöstietoja vuodelta 1998, miljoonaa markkaa

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Kaupunki-
maiset kunnat

Muutos
%

Taajaan asutut kunnat

Muutos
%

Maaseutumaiset kunnat

Muutos
%

Kaikki kunnat
yhteensä

Muutos
%

Kunta-
yhtymät

Muutos
%

+ Toimintatuotot

19 755

2,5

2 653

0,8

4 371

2,2

26 780

2,3

30 763

2,4

- Toimintakulut

65 154

2,3

15 326

2,2

23 097

2,8

103 577

2,4

29 142

3,7

= Toimintakate

-45 399

2,3

-12 672

2,5

-18 725

2,9

-76 797

2,5

1 621

-16,0

+ Kunnallisvero

36 500

8,2

8 408

5,3

9 879

0,0

54 787

6,2

+ Kiinteistövero

1 877

5,9

351

5,2

503

2,3

2 730

5,2

+ Osuus yhteisöveron
tuotosta


8 171


12,4


1 461


13,6


2 612


15,1


12 245


13,1


+ Muut verotulot

22

-3,5

2

-52,0

3

-50,2

26

-17,4

+ Valtionosuudet

7 595

-7,4

3 726

-2,5

7 497

-2,0

18 818

-4,3

- Arvonlisäveron
takaisinperintä


2 643


8,6


743


6,9


1 052


6,6


4 438


7,8


= Käyttökate

6 123

46,9

532

44,0

716

-35,7

7 372

30,4

1 621

-16,0

+ Rahoitustuotot

1 554

1,2

267

5,0

397

-1,5

2 219

1,1

91

8,8

- Rahoituskulut

1 561

2,1

261

-4,7

302

-7,1

2 124

-0,2

419

0,0

= Vuosikate

6 116

46,5

538

53,7

812

-31,9

7 466

30,6

1 293

-18,9

Poistot

4 685

3,3

788

5,3

960

6,2

6 433

3,9

1 122

9,8

Käyttöomaisuus-
investoinnit


9 604


12,4


1 587


-2,7


2 287


1,1


13 477


8,4


1 762


-0,4

Rahoitusosuudet investointeihin


940


40,2


282


7,0


443


-1,9


1 666


20,2


369


37,1

Käyttöomaisuuden myyntituotot


640


-18,6


111


-8,8


203


41,6


955


-9,3


37


-37,6

Antolainojen lyhennykset.

745

-8,0

159

-0,1

168

-15,2

1 072

-8,1

13

-36,3

Lainananto

563

1,7

123

5,2

150

27,6

836

6,1

16

63,9

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset


2 848


10,8


687


-10,4


848


-11,1


4 383


2,2


908


16,0

Pitkäaikaisten lainojen otto


2 375


-0,9


846


28,2


969


1,1


4 190


15,6


304


-33,7

Kassavarat 31.12.

9 111

0,3

973

-13,0

2 671

-10,8

12 756

-3,3

2 220

-6,3

Lainakanta 31.12.

16 057

-2,1

3 723

7,3

4 144

6,3

23 925

0,6

3 393

-15,8

Asukasluku 31.12.

3 090 570

0,8

853 571

-0,1

1 189 880

-1,0

5 134 021

0,2

1Ahvenanmaan maakunnan kunnat ja kuntayhtymät eivät sisälly tilastoon.

Kaupunkimaisia ovat ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Taajaan asuttuja ovat ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.

Maaseutumaisia ovat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 % ja enintään 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.