Vihreät ja kokoomus menestyivät palvelualueilla

Europarlamenttivaalien suurimmat voittajat vihreät ja kokoomus lisäsivät edellisistä EU-vaaleista eniten kannatustaan alueilla, joilla palvelut ovat tärkein elinkeino ja joilla on suhteellisen vähän työttömiä ja eläkeläisiä. Vaalien häviäjistä sosiaalidemokraattinen puolue menetti yhtä paljon sekä teollisuus- että palvelualueilla; keskusta taas kärsi suurimman tappion palvelualueilla, mutta lisäsi kannatustaan maatalousalueilla.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään analyysiin, jossa verrattiin puolueiden kannatuksen muutosta vuoden 1996 europarlamenttivaaleista eräiden muuttujien mukaan. Analyysi perustuu lähes 2 000 äänestysalueen tietoihin.

Sosiaalidemokraatit kärsivät suhteellisesti suurimman tappion edellisten vaalien vahvimmilla alueillaan. Vihreät ja kokoomus puolestaan menestyivät hyvin näillä alueilla, samoin kuin niillä, joilla sosiaalidemokraattien kannatus edellisissä europarlamenttivaaleissa oli keskitasoa.

Vasemmistoliitto menetti kannatustaan tasaisesti eri tyyppisillä alueilla olipa työttömien tai eläkeläisten osuus suuri, pieni tai keskitasoa. Elinkeinorakenteen mukaisessa tarkastelussa vasemmistoliitto kärsi vähiten tappiota palvelualueilla.

Hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja europarlamenttiin

Europarlamenttivaaleissa valitut olivat maaliskuisten eduskuntavaalien tapaan hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja, osoittaa Tilastokeskuksen selvitys ehdokkaiden sosiaalisesta taustasta. Valittujen verotettavat tulot olivat vuonna 1997 keskimäärin puolitoista kertaa niin suuret kuin ehdokkaiden tulot, ja äänioikeutettujen keskituloihin verrattuna ne olivat yli kolminkertaiset.

Nykyisten kansanedustajien tulotaso on hieman korkeampi kuin europarlamenttiin valittujen, kun tarkastellaan vain Suomessa verotettuja tuloja. Kansanedustajilla ne olivat 323 000 markkaa ja EU-parlamenttiin valituilla 313 000 markkaa vuonna 1997.

Europarlamenttiin valituista yhdeksällä kymmenestä on korkea-asteen tutkinto, kun se kansanedustajilla on seitsemällä kymmenestä. Äänioikeutetuista joka seitsemännellä on korkea-asteen tutkinto.

Lähde: Tilastokeskuksen vaalitulospalvelu