1.9.1999

Lisätietoja: Ympäristöministeriö / Markku Nurmi (09) 1991 9440, Tilastokeskus / Jukka Hoffrén (09) 1734 3351

Ympäristönsuojelumenot laskussa

Valtion menoista käytetään vuonna 2000 suoraan ympäristönsuojeluun 3,7 miljardia markkaa, mikä on 1,9 prosenttia talousarvioesityksen loppusummasta. Vuonna 1999 ympäristömenot ovat vajaat 4,2 miljardia markkaa eli 2,2 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Lisäksi vuonna 1997 kunta-ala käytti ympäristömenoihin vajaat 3,7 miljardia markkaa ja teollisuus 3,3 miljardia markkaa. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksen julkaisemasta Luonnonvarat ja ympäristö 1999 -katsauksesta.

Ympäristömenojen lasku johtuu ensi sijassa siitä, että maatalouden ympäristötuki pienenee runsaat 400 miljoonaa markkaa tämänvuotisesta. Kaikkiaan maatalouden ympäristötukeen käytetään ensi vuonna vajaat 1,3 miljardia markkaa. Tästä puolet tulee rahoituksena EU:lta. Vuonna 1999 ympäristötukeen käytetään vajaat 1,7 miljardia markkaa.

Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytetään valtion varoja ensi vuonna 184 miljoonaa markkaa, josta 74 miljoonaa on suoraa budjettirahoitusta. Lisäksi Metsähallitus hankkii luonnonsuojelualueita maa-alueiden myyntituloilla sekä käyttämällä hallinnassaan olevia maa-alueita vaihtomaina yhteensä 110 miljoonan markan arvosta. Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytetty summa laskee ensi vuonna 30 miljoonaa markkaa tämänvuotisesta. Ympäristönsuojelun rahoitus pienenee ensi vuonna 38 miljoonalla markalla 118 miljoonaan markkaan.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Valtion ympäristömenoja, miljoonaa markkaa

1997

1998

1999

2000 2

Ympäristöhallinto

479

495

502

533

Lähialueyhteistyö

62

66

58

63

Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö

7

7

7

7

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 1

919

954

1 006

1 000

Tuki ympäristöjärjestöille

7

7

7

7

Ympäristönsuojelu

189

175

156

118

Luonnonsuojelu

479

567

407

355

Energian säästön edistäminen

9

15

15

15

Uusiutuvan energian investointituki 1

51

117

..

..

Liikenteen ympäristönsuojelu 1

136

241

186

187

Rautatieliikenne

93

93

101

116

Lantalainvestointien tuki

65

36

18

15

Maatalouden ympäristötuki

1 631

1 640

1 690

1 287

Metsienhoidon ympäristötuki

15

13

22

8

Yhteensä

4 141

4 425

4 174

3 709

1 = arvio, 2 = ennuste, .. = tieto puuttuu

Ympäristö- ja energiaverokertymä edelleen kasvussa

Ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja kerätään valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna vajaat 26 miljardia markkaa. Tämä on 13,4 prosenttia budjetin loppusummasta. Vuodesta 1999 verojen tuotto nousee lähes 1,7 miljardia markkaa eli lähes 7 prosenttia. Verojen tuoton lisääntyminen johtuu talouden yleisestä kasvusta.

Ympäristöön liittyvät verot kohdistuvat nykyään eniten energian käyttöön. Energiaverojen osuus ympäristö- ja energiaverojen kokonaissummasta on runsaat 66 prosenttia. Muita suuria veroja ovat auto- ja moottoripyörävero, niin sanottu tarravero ja dieselvero. Muut erät ovat näihin verrattuna tuotoiltaan pieniä.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Ympäristöön liittyvät valtion verot ja maksut, miljoonaa markkaa

1997
TP

1998
TP

1999
TA

2000
TAE

Alkoholijuomaveron lisävero

55

60

50

50

Virvoitusjuomaveron lisävero

10

9

10

9

Torjunta-ainemaksu

9

9

9

9

Energiaverot

13 895

15 306

16 300

17 200

Öljyjätemaksu

20

20

20

20

Auto- ja moottoripyörävero

4 210

5 259

5 500

6 000

Vesiensuojelumaksu

2

3

3

3

Öljysuojamaksu

33

30

32

32

Ajoneuvovero (ns. tarravero)

1 129

1 198

1 120

1 270

Moottoriajoneuvovero (ns. dieselvero)

979

1 042

1 000

1 090

Jätevero

127

182

170

190

Yhteensä

20 469

23 118

24 214

25 873

TP = Tilinpäätös, TA = Talousarvio, TAE = Talousarvioesitys

Suomen ilmapäästöt alentuneet

Luonnonvarat ja ympäristö 1999 -katsauksen mukaan Suomen ympäristökuormitus on vuonna 1998 laskenut edellisvuotisesta. Hiilidioksidipäästöt ja rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet ja typpidioksidipäästöt ovat pysyneet vuonna 1997 saavutetulla tasolla. Ympäristön tilaa rasittaa kuitenkin paikoin merkittävästikin vanha saaste- ja jätekuorma.

Suomen ympäristön tilaa ja Itämerta kuormittavat huomattavissa määrin päästöt, jotka ovat peräisin lähialueilta Baltiasta ja Venäjältä sekä muualta Itä-Euroopasta. Esimerkiksi Suomen rikkilaskeumasta vain 12 prosenttia ja typpilaskeumasta 20 prosenttia on kotimaista alkuperää. Suomi on vuosina 1991 - 1999 käyttänyt lähialueiden ympäristönsuojeluhankkeisiin yli 540 miljoonaa markkaa.

Kotimaasta peräisin olevien päästöjen pitäminen nykytasolla vaatii myös huomiota tulevaisuudessa. Erityisesti tarvitaan lisäponnisteluja, jotta kasvihuonekaasupäästöt, typpipäästöt, vesien hajakuormitus sekä alailmakehän otsonia lisäävät päästöt saataisiin vähenemään.

Vuonna 1998 Suomen energiantuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 56 miljoonaa tonnia eli 3,1 miljoonaa tonnia edellisvuotista pienemmät. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutus vähentyi. Vuoteen 1990 verrattuna fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 5,5 prosenttia.

Nyt kuudetta kertaa ilmestyvä Luonnonvarat ja ympäristö -katsaus jatkaa vuosittaista käytäntöä arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tilaa valtion talousarvioesityksen yhteydessä. Katsaus tarkastelee kansantalouden eri alojen kehitystä ympäristön kannalta. Katsauksen laadinnasta on vastannut eri ministeriöiden, Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen ympäristöasiantuntijoista koostuva työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön ylijohtaja Markku Nurmi.

Lähde: Luonnonvarat ja ympäristö 1999. Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus.