18.11.1999
Lisätietoja: Seppo Paananen (09) 1734 3420
Vastaava tilastojohtaja: Risto Lehtonen
Ulkomaalaisen työnhakijan taitoja arvioidaan suomalaisuuden kautta
Ulkomaalaisen työnhakijan ammattitaidon uskottavuus Suomen työmarkkinoilla riippuu siitä, mistä päin maailmaa hän on alkujaan maahamme tullut. Suomen kielen osaamista pidetään silti vielä ammattitaitoakin varmempana takeena työmarkkinoilla menestymisestä. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksessa tehdystä väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitellään ulkomaalaisten työnhakijoiden luokittelua.
Ulkomaalaisten työnsaantiin vaikuttavia ratkaisuja tekevät perustason avainhenkilöt, ns. portinvartijat, katsovat läntisistä teollisuusmaista tulevien työnhakijoiden selviytyvän Suomen työmarkkinoilla parhaiten. Kehitysmaista ja entisistä sosialistisista maista peräisin olevien työnhakijoiden taitojen riittävyyttä he sen sijaan epäilevät. Portinvartijat arvostavat myös suuresti suomen kielen osaamista. Suomen kielen taitoa pidetään usein välttämättömänä silloinkin, kun sillä ei ole yhteyttä työtehtäviin.
Tutkimusta varten haastateltiin vuosina 1991-1998 lukuisia työnjohtajia, työhönottajia ja muita henkilöitä, jotka tekevät ulkomaalaisten työnsaantiin vaikuttavia ratkaisuja. Haastatellut edustavat rakennusalaa, postinlajittelutyötä sekä sosiaali- ja työnvälitystyötä.
Koska ulkomaalaisia työnhakijoita luokitellaan käytännössä ammattitaidon uskottavuuden ja suomen kielen osaamisen mukaan, nämä perusteet saattavat sulkea osan ulkomaalaista jopa pysyvästi normaalien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämän ovat kokeneet erityisesti somalialaiset ja monet muut 1990-luvulla Suomeen tulleet turvapaikanhakijat.
Tutkimuksen empiiristen tulosten tulkinnassa on käytetty väljästi luokittelun käsitettä, sillä työmarkkinat on koululaitoksen ohella yhteiskunnan tärkein luokitteleva instituutio.
Luokittelu on tilastojen teon olennainen osa. Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen vastaamaan tilastotoimen luokituksista, ja siten myös luokittelun tutkiminen sopii luontevasti Tilastokeskuksen toimintaan. Luokittelun tutkiminen on tärkeää siksikin, ettei yhteiskuntailmiöiden luokittelulla ole vakiintunutta paikkaa yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Luokittelua koskevan tiedon merkitys on vain lisääntynyt Euroopan unioniin liittymisen jälkeen, koska unionin jäsenmaiden tilastojen yhtenäistäminen on suurelta osalta ollut juuri luokitusten harmonisointia.
Tutkimuksen tekijä valtiotieteen lisensiaatti Seppo Paananen väittelee ulkomaalaisten työntekijöiden luokittelusta maamme työmarkkinoilla perjantaina 19.11. klo 12 Helsingin yliopistossa. Tutkimus kuuluu sosiaalipolitiikan alaan. Paananen työskentelee Tilastokeskuksen elinolot-tilastoyksikön työolojen tutkimus -yksikössä.
Seppo Paananen: Suomalaisuuden armoilla. Ulkomaalaisten työnhakijoiden luokittelu. Tilastokeskus. Tutkimuksia 228. Helsinki 1999.