25.11.1999

Lisätietoja: Erkki Niemi (09) 1734 3313, Kari Ritvanen (09) 1734 3361 ja Aku Alanen (09) 1734 3320
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Uusimaa kasvattaa tuotantoeroa muuhun Suomeen

Maakunnat ovat toipuneet lamasta eri tahtiin. Parhaiten 1990-luvun vaihtelevista vuosista on selvinnyt Uusimaa. Sen bruttokansantuote on vuosina 1990 - 97 kasvanut keskimäärin 1,5 prosentti-yksikköä nopeammin kuin koko maan kansantalous, ilmenee Tilastokeskuksen alueittaisen bruttokansantuotteen kehitystä kuvaavista tiedoista. Suhteellisesti eniten Uudellamaalla ovat lisääntyneet kauppa, liikenne ja muut palvelut. Maakunnan teollisuus on sitä vastoin kasvanut hitaammin kuin koko maan teollisuus keskimäärin.

Ensin lamasta elpyivät vientiteollisuuteen keskittyneet maakunnat. Eriaikainen lamasta irrottautuminen lisäsi alueiden välisiä tuotantoeroja 1990-luvun alkupuolella. Kotimarkkinateollisuuden ja palveluiden tuotannon lisääntymisen ansiosta ovat myös muut maakunnat vähitellen toipuneet lamasta vuosikymmenen loppupuolella.

Bruttokansantuotevertailussa on Uudenmaan lisäksi menestyneet hyvin myös Etelä-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa. Viime vuosina menestyvien maakuntien joukkoon on noussut myös Varsinais-Suomi, suurelta osin Salon seutukunnan ansiosta.

Kainuu jäänyt jälkeen

Heikoimmin bruttokansantuotevertailussa sijoittuu Kainuu. Se on vuosina 1990 - 97 jäänyt koko maan tuotannon kehityksestä jälkeen keskimäärin 2,7 prosenttiyksikköä. Kainuu on jäänyt jälkeen kaikilla toimialoilla, eniten kaupassa ja liikenteessä. Kainuun ero Uuteenmaahan olikin vuonna 1997 suurempi kuin koskaan 1990-luvulla.

Tuotannolla mitattuna heikosti menestyneitä maakuntia ovat 1990-luvulla olleet myös Etelä-Savo, Itä-Uusimaa ja Keski-Suomi. Kanta-Häme ja Päijät-Häme jäivät alussa jälkeen koko maan kehityksestä, mutta ovat viime vuosina pystyneet lähes maan keskimääräiseen tuotantokasvuun.

Helsinki seutukuntien ykkönen

Helsingin seutukunnan tuotannon arvo asukasta kohden on maan korkein. Kolmen viimeisen vuoden 1995 - 97 bruttokansantuote-indeksin arvo on 143, kun koko maan arvo on sata. Seuraavina ovat Maarianhaminan (126), Jämsän (122) ja Salon (119) seutukunnat.

Alhaisimmat indeksin arvot ovat Iin ja Lakeuden seutukunnissa. Näiden, kuten monien muiden seutukuntien alhaiset indeksilukemat selittyvät niiden kuulumisella jonkin voimakkaan keskuksen työssäkäyntialueeseen.

Lähde: Bruttokansantuote alueittain 1990 - 97. Tilastokeskus
Alueittaisia taulukkoja ja kuvioita http://www.stat.fi/tk/to/bkta.html