8.12.1999
Lisätietoja: Mikael Åkerblom (09) 1734 3270, Markku
Virtaharju (09) 1734 3290
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi
Tutkimusmenot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Suomessa 19,9 miljardia markkaa vuonna 1998. Määrä kasvoi reaalisesti 13 prosenttia vuodesta 1997. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kasvu jatkuu myös tänä vuonna, jolloin niiden määräksi arvioidaan 22,3 miljardia markkaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1998.
Yritysten tutkimusmenot olivat viime vuonna 13,4 miljardia markkaa eli kaksi kolmasosaa kaikista tutkimusmenoista. Yritysten tutkimusmenot ovat kasvaneet nopeasti: vuodesta 1997 ne nousivat reaalisesti 15 prosenttia ja vuodesta 1991 ne ovat kaksinkertaistuneet. Tänä vuonna yritykset arvioivat tutkimusmenojensa kohoavan 15,5 miljardiin markkaan.
Yliopistojen ja yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimusmenot olivat viime vuonna yhteensä 3,9 miljardia markkaa ja muun julkisen sektorin 2,6 miljardia markkaa. Yliopistosektorin t&k-menojen reaalikasvu vuodesta 1997 oli noin 11 prosenttia ja muun julkisen sektorin 6 prosenttia.
T&k-menojen bkt-osuus Suomessa OECD-maiden korkeimpia
Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 2,9 prosenttia. Osuus on kasvanut jatkuvasti 1990-luvulla. Tänä vuonna bkt-osuuden arvioidaan kohoavan 3,1 prosenttiin.
Suomen t&k-menot ovat volyymiltaan varsin pienet muihin OECD-maihin verrattuna. Suomen osuus OECD-maiden yhteenlasketuista t&k-menoista oli vuonna 1997 ainoastaan 0,6 prosenttia. Tutkimusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa puolestaan yksi OECD-maiden korkeimpia. Suurin bkt-osuus oli vuonna 1997 Ruotsilla (3,9 %). Japanin (2,9 %), Korean (2,9 %) ja Yhdysvaltain (2,7 %) osuudet olivat lähellä Suomen tasoa.
Kaksi kolmasosaa Suomen tutkimusmenoista tehdään Helsingin, Tampereen tai Oulun seutukunnissa. Helsingin seutukunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 44 prosenttia vuonna 1998. Toiseksi suurin osuus oli Tampereen seutukunnalla, 12 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskittynyt vahvasti myös Oulun (11 %), Turun (6 %) ja Salon (4 %) seutukuntiin.
Sähkötekninen teollisuus kasvun vauhdittajana 1990-luvulla
Sähköteknisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 1998 yhteensä 6,8 miljardia markkaa, mikä oli puolet kaikista yritysten tutkimusmenoista. Sähköteknisen alan tutkimusmenot nousivat reaalisesti 23 prosenttia vuodesta 1997. Metalli- ja konepajateollisuudessa kasvu oli 11 prosenttia, kemianteollisuudessa 10 prosenttia.
Yrityssektorin t&k-menojen kasvu on tapahtunut 1990-luvulla lähes yksinomaan sähköteknisen teollisuuden yrityksissä. Sähköteknisen teollisuuden t&k-menot olivat viime vuonna reaalisesti lähes neljä kertaa niin suuret kuin vuonna 1991. Samanaikaisesti metalli- ja konepajateollisuuden sekä kemianteollisuuden t&k-menot ovat 1,3 kertaistuneet. Muilla teollisuuden toimialoilla t&k-menot ovat jopa pienentyneet.
Tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 10 prosenttia
Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli Suomessa viime vuonna 60 900 henkilöä. T&k-henkilöstön määrä kasvoi edellisvuotisesta 10 prosenttia. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä oli lähes kolmannes. Naisten osuus oli selvästi suurempi julkisella sektorilla (45 %) ja yliopistoissa (44 %) kuin yrityksissä (21 %).
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (käyvin hinnoin) sektoreittain 1985-1998 ja osuus bruttokansantuotteesta
>
Yrityssektori |
Julkinen sektori |
Yliopistosektori* |
Yhteensä |
T&k-menojen |
||||||
(ml. YVT) |
käypiin |
käypiin |
bkt-osuus*** |
|||||||
käypiin |
käypiin |
hintoihin |
hintoihin |
|||||||
hintoihin |
hintoihin |
|||||||||
milj. mk |
% |
milj. mk |
% |
milj. mk |
% |
milj. mk |
% |
|||
1985 |
3 082 |
58,7 |
1 069 |
20,4 |
1 097 |
20,9 |
5 248 |
. |
||
1987 |
4 002 |
58,9 |
1 389 |
20,5 |
1 401 |
20,6 |
6 792 |
. |
||
1989 |
5 499 |
61,6 |
1 701 |
19,1 |
1 726 |
19,3 |
8 926 |
. |
||
1991 |
5 798 |
57,0 |
2 126 |
20,9 |
2 248 |
22,1 |
10 172 |
2,04 |
||
1993 |
6 234 |
58,4 |
2 258 |
21,1 |
2 185 |
20,5 |
10 677 |
2,17 |
||
1995 |
8 166 |
63,2 |
2 226 |
17,2 |
2 524 |
19,6 |
12 916 |
2,30 |
||
1997 |
11 396 |
66,0 |
2 430 |
14,1 |
3 446 |
20,0 |
17 272 |
2,73 |
||
1998 |
13 395 |
67,2 |
2 639 |
13,2 |
3 911 |
19,4 |
19 945 |
2,91 |
||
1999** |
15 472 |
69,3 |
2 742 |
12,3 |
4 120 |
18,4 |
22 334 |
3,12 |
||
* Vuosina 1997 ja 1998 sisältää yliopistosairaalat |
||||||||||
** Arvio vuodelle 1999, joka perustuu yritysten ilmoittamiin suunniteltuihin t&k-menoihin ja Suomen Akatemian |
||||||||||
tekemään selvitykseen valtion tutkimusrahoituksesta. |
||||||||||
*** Uudistetun kansantalouden tilinpidon Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) mukaiset tiedot. Vuosien 1997 ja 1998 |
||||||||||
bkt-tiedot ovat ennakkotietoja, vuoden 1999 bkt-tieto perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen. |
Tilastokeskus on laatinut tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilaston vuodesta 1971 alkaen joka toinen vuosi. Lisäksi vuosilta 1994 ja 1996 on toteutettu ns. välikyselyt, joissa on kerätty keskeisimmät yrityssektorin tutkimus - ja kehittämistoimintaa koskevat tiedot. Vuodesta 1998 lähtien tiedot tutkimus- ja kehittämistoiminnasta kerätään vuosittain.
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1998. Tilastokeskus
Lisätietoja saatavissa Internetissä osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/tttiede.html