26.5.1999
Lisätietoja: Heikki Silvennoinen (02) 333 6204,
heisil@utu.fi (Turun
yliopisto)
Irja Blomqvist (09) 1734 3221 (Tilastokeskus)
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Työttömät osallistuvat aikuiskoulutukseen selvästi vähemmän kuin työlliset ja sitä harvemmin, mitä pidempään työttömyys on kestänyt. Aikuiskoulutuksesta hyötyvät erityisesti hyväosaiset, käy ilmi Heikki Silvennoisen Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa tekemästä tutkimuksesta Aikuiskoulutus ja työttömyys.
Tutkimuksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimushankkeen aineistoon vuodelta 1995, jolloin haastateltiin yli neljää tuhatta 18 - 64-vuotiasta suomalaista. Työttömiä oli tuolloin runsas kolmannes enemmän kuin nykyään.
Yli kaksi vuotta työttömänä olleista työntekijöistä puolet ei ole ollut koulutuksessa kertaakaan aikuiselämänsä aikana. Ammattikoulutusta vailla olevista työttömistä aika harva uskoo lisäkoulutuksen tuomaan hyötyyn: koulutukseen uhratun ajan ja vaivan ei uskota tuovan työpaikkaa.
Mitä vähemmän koulutettu henkilö on, sitä todennäköisemmin hän on sitä mieltä, että aikuiskoulutusta olisi annettava erityisesti heikoimmin koulutetuille. Jos taas työssä olevat hyväpalkkaiset korkeakoulutetut saisivat päättää aikuiskoulutuksesta, heikoimmin koulutetut eivät pääsisi etusijalle. Työttömät ovat kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä työllisiä useammin sillä kannalla, että vähän koulutetut ja huono-osaiset pitäisi panna etusijalle koulutuspolitiikassa.
Vähän koulutetut ja työttömät ajattelevat muita useammin myös, että kansalaisten tulisi itse saada päättää, osallistuvatko he koulutukseen vaiko eivät. Mitä kauemmin henkilö on ollut työtön, sitä todennäköisemmin hän epäilee viime vuosina usein esitettyä ajatusta, jonka mukaan työttömän olisi parempi olla koulutuksessa kuin vain työttömänä.
Silvennoisen tutkimus taustoittaa myös työttömien vähäistä kiinnostusta koulutusvakuutukseen, jota alettiin toteuttaa syksyllä 1997. Uudistuksen arvostelijoiden mukaan motivaatioseikat on unohdettu: koulutusvakuutus saattaa tehdä näennäisestä opiskelusta vain välineen toimeentulon turvaamiseksi tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston pidentämiseksi.
Lähde: Heikki Silvennoinen: Aikuiskoulutus ja työttömyys. Koulutus 1999:3. Tilastokeskus