Teollisuuden toimialakatsaus IV/2005

  1. Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
  2. Kansainvälinen teollisuuden noususuhdanne näkyy myös Suomessa
  3. Paperiteollisuus palasi hienoiselle kasvu-uralle
  4. Vientiliikevaihdon pari vuotta jatkunut kasvu pysähtyi loppuvuonna
  5. Palkkasumman kasvuvauhti hidastui viime vuoden lopussa
  6. Tehdasteollisuuden suhdannenäkymät normaalia paremmat
  7. Fokus: Tilastoharhaa vai globaalia yritystoimintaa?
  8. Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
  9. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Tilastoharhaa vai globaalia yritystoimintaa?

Viime aikoina ekonomistipiireissä on pohdittu elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan (DL) suhdannetilastojen eroavaisuuksia Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen tietojen välillä. Tilastokeskuksen mukaan toimialan tuotanto ei kasvanut viime vuonna. Sen sijaan tullin mukaan viennin arvo kasvoi viidenneksen vuotta aiemmasta. Yleisesti viennin kasvua on selitetty läpiviennillä, mutta tilastojen eroavaisuuksiin vaikuttaa myös muita tekijöitä.

Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen tuotannon määrä laski viime vuonna kaksi prosenttia. Lisäksi tuottaja- ja vientihinnat olivat joulukuussa 2005 noin kolme prosenttia vuoden takaista alempana. Tavaraviennin arvon olettaisi siis pienenevän, mutta sen sijaan viennin arvo kasvoi viime vuonna peräti 20 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Myös toimialan liikevaihto suureni lähes 10 prosenttia vuotta aiemmasta.

Eri tilastot kuvaavat eri asiaa

Periaatteessa teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaisen jalostusarvon muutosta. Käytännössä tätä joudutaan mittaamaan pääasiassa kotimaan tuotantomäärillä. Tullin ulkomaankauppatilastoissa Suomen tavaravienti ja -tuonti sen sijaan huomioidaan sekä määrä- että arvotietoina. Tilastokeskuksen teollisuuden liikevaihtokuvaaja puolestaan sisältää sekä tavaroista että palvelutoiminnasta tulevan kotimaan ja viennin liikevaihdon.

Kuviossa 7 on verrattu toimialan DL viennin arvon, liikevaihdon ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehitystä. Kuviosta havaitaan, että merkittäviä eroja sarjojen välillä on syksyllä 2001, keväällä 2002 sekä vuonna 2004 siten, että tuotannon määrä kasvaa viennin arvotietoja nopeammin. Sen sijaan vuonna 2005 asetelma kääntyy päinvastaiseksi.

Kuvio 7. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen tuotannon määrän, viennin arvon ja liikevaihdon kehitys

Vuoden 2005 kehitykselle voidaan ajatella olevan periaatteessa viisi selitystä. Ensinnäkin, myynti kotimaan markkinoille pienenee merkittävästi. Toiseksi, läpivienti aiheuttaa viennin kasvun. Kolmanneksi, kotimaassa tuotetut tuotteet ovat vuonna 2005 laadultaan huomattavasti parempia kuin vuonna 2004. Neljänneksi, tuotteita on tehty varastoon vuonna 2004, mutta myynti ajoittuu vuodelle 2005. Viidenneksi, komponenttien tuotanto on siirtynyt yhä enemmän ulkomaisille alihankkijoille, mutta kokoonpano tapahtuu yhä Suomessa.

Ensimmäinen selitys ei liene todennäköinen, sillä kotimaan myynnin osuus toimialan DL koko liikevaihdosta on vain noin 15 prosenttia eikä osuus ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2004 vuoteen 2005. Varastotilastoissa ei näy merkittävää tason nousua, joten neljäs vaihtoehtokaan ei liene mahdollinen. On kuitenkin totta, että tuotannon määrä kasvoi vuonna 2004 vientiä ja liikevaihtoa nopeammin, joten tuotannon kasvulukuja vuodentakaisesta painaa alaspäin myös korkea lähtötaso. Tämä on hyvä ottaa huomioon tilastoja tulkittaessa. Jäljelle jää kolme mahdollista selittävää tekijää.

Läpivientiäkö...

Yleisesti viennin kasvua on selitetty läpiviennillä. Ajatuksena on ollut, että toimialalle DL kuuluvat yritykset tuovat Suomeen tuotteita edelleen vietäväksi. Toimialan tuonti onkin kasvanut vuosina 2003 ja 2004 nopeammin kuin vienti. Vuoden 2005 aikana tuonti ja vienti ovat kasvaneet liki samaa tahtia. Toimialalla ja erityisesti matkapuhelimissa tuonnin suhde vientiin on noussut vuonna 2004 ja 2005 korkeimmalle tasolle 2000-luvulla (ks. kuvio 8).

Kuvio 8. Tuonnin osuus viennistä toimialalla DL ja matkapuhelimissa

Matkapuhelinten osuus toimialan DL viennistä oli viime vuonna keskimäärin 40 prosenttia ja osuus tuonnista keskimäärin 12 prosenttia. Osuudet suurenivat vuoteen 2004 verrattuna. Läpiviennin puolesta puhuu matkapuhelimien osalta se, että tuonnin kappalemäärät alkoivat kasvaa selvästi aiempaa nopeammin vuoden 2004 loppupuolella ja kasvu kiihtyi yhä viime vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla (ks. kuvio 9). Suomeen tuotiin vuonna 2005 reilut 19 miljoonaa matkapuhelinta ja Suomesta vietiin lähes 35 miljoonaa matkapuhelinta. Vuonna 2003 tuonti oli "vain" vajaat 9 ja vienti vajaat 29 miljoonaa kappaletta.

Kuvio 9. Matkapuhelimien tuonnin ja viennin kappalemäärät

Mikäli selitys läpiviennistä pitäisi paikkansa, pitäisi tuotannon ja viennin erojen poistua, kun viennin arvosta poistetaan tuonnin arvo. Kuviossa 10 on toimialan DL ja erikseen matkapuhelinten viennistä poistettu toimialan tuonti. Kuten kuviosta näkyy, nettoviennin arvo kasvoi vuonna 2005 vahvasti, kun samanaikaisesti toimialan tuotannon määrä pysyi lähes ennallaan.

Jos katsotaan pelkästään matkapuhelinten vientiä, niiden kappalemääräinen vienti lisääntyi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan viime vuonna noin 8 prosenttia vuotta aiemmasta, mutta viennin arvo kasvoi lähes 50 prosenttia. Läpivienti voi selittää sen eron, että vienti kasvaa kappalemääräisesti 8 prosenttia, vaikka kotimaisen tuotannon määrä ei kasva. Mutta sitä eroa, että nettoviennin arvo kasvaa samanaikaisesti kymmeniä prosentteja, ei voida selittää läpiviennillä. Nettoviennin kasvu voisi selittyä joko sillä, että Suomessa tehdään aikaisempaa laadukkaampia ja kalliimpia tuotteita tai sillä, että läpivietävien tuotteiden hinta nousee Suomessa syystä tai toisesta.

Kuvio 10. Toimialan DL ja matkapuhelimien nettoviennin arvo (th. euroa)

...vai alihankintaa ulkomailta?

Suomessa tuotettujen matkapuhelimien määrä voidaan periaatteessa laskea tuonnin, kotimaisen myynnin ja viennin avulla. Taulukossa 1. on edellä mainittujen erien kuukausittaiset määrät ja niiden pohjalta laskettu Suomen tuotanto. Vuonna 2005 Suomen tuotanto olisi näin laskien pudonnut peräti 24 prosenttia.

Taulukko 1. Tuotujen, vietyjen sekä Suomessa myytyjen matkapuhelinten lukumäärät ja näiden pohjalta laskettu Suomen tuotanto.

Selitys näyttäisi uskottavalta, jos muut seikat eivät puhuisi toista. Vuonna 2005 teollisuustuotannon määrä ja kapasiteetin käyttöaste olivat elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalla likimain vuoden 2004 tasolla.

Yksi selitys ilmiölle voisi olla ulkomaisen alihankinnan lisääntyminen; osa Suomeen tuoduista matkapuhelimista ei ole vielä valmiita vaan niille tehdään täällä jotain. Tämä voisi selittää osan viennin arvon nopeasta noususta. Toisaalta myös alihankkijat ovat voineet siirtää tuotantoaan ulkomaille ja Suomessa aiemmin valmistetut komponentit tuodaan Suomeen. Tämän selityksen puolesta voisi puhua tuonnin ja viennin suhteen nousu.

High End tuotteita?

Kuten jo edellä mainittiin, Tullin mukaan matkapuhelinten kappalemääräinen vienti lisääntyi vuonna 2005 selvästi vähemmän kuin viennin arvo. Suomeen tuotujen ja täältä vietyjen matkapuhelimien ulkomaankauppatilastoista lasketut keskihinnat ovat viime vuosina kehittyneet hyvin saman suuntaisesti. Vuonna 2004 hinnat laskivat loppuvuotta lukuun ottamatta, mutta vuonna 2005 hinnat nousivat huomattavasti.

Toki tuotujen ja vietyjen matkapuhelimien hinnat ovat eri tasolla. Vuonna 2005 tuotujen matkapuhelimien keskihinta oli noin 68 euroa, kun taas viennissä keskihinta oli 189 euroa. Osan tuonti- ja vientihintojen välisestä erosta voi selittää se, että tuontihintaan voidaan lisätä muun muassa tulli-, varastointi- ja jakelukustannuksia, mutta nämä tuskin ovat merkittäviä. Elektroniikan tukkukauppiaiden keräämien tilastojen mukaan Suomessa myytyjen matkapuhelimien keskihinta oli samaan aikaan noin 140 euroa. Hinnat tosin eivät ole vertailukelpoisia johtuen mm. kaupan katteista.

Viime vuonna tapahtunut hintojen nousu on merkittävää. Esimerkiksi kesällä keskimääräiset hinnat olivat nousseet sekä tuonnissa että viennissä yli 50 prosenttia vuoden takaisesta. Tämä on merkittävää, koska Suomessa myytyjen matkapuhelimien hinnat ovat samaan aikaan hieman laskeneet. Ulkomaankauppatilastoihin perustuen näyttäisi siltä, että Suomessa tuotettujen matkapuhelimien keskihinnat ovat nousseet todella hurjasti.

Yksi selitys tälle ilmiölle voisi olla se, että Suomessa tuotettiin ja Suomesta vietiin viime vuonna huomattavasti kalliimpia matkapuhelinmalleja kuin vuotta aiemmin. Tällainen kehitys ei näy hintaindeksissä, koska hintaindeksi pyrkii mittaamaan puhdasta hinnan muutosta vertaamalla identtisten tuotteiden hintoja eri ajanjaksoilla.

Ilmiö voisi osaksi selittyä siirtohinnoittelulla, jolloin tuotujen puhelimien hinnat nousevat Suomessa syystä tai toisesta. Siirtohinnoittelussa on kyse siitä, kuinka samaan konserniin kuuluvat yhtiöt hinnoittelevat sisäiset palvelu- ja tavaravirtansa. Ernst & Youngin mukaan siirtohinnoittelu on kansainvälisten yritysten tärkein verokysymys.

Tilastojen välisiin eroihin vaikuttaa siis useampi tekijä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin joidenkin tuontipuhelimien hinnat nousevat Suomessa syystä tai toisesta. Tässä artikkelissa pohditut selitykset voivat olla jo huomenna merkityksettömiä, koska globaalisti toimivat yritykset muuttavat logistisia toimintatapojaan jatkuvasti optimaalisiksi. Lisäksi muun muassa siirtohinnoittelulla pyritään ohjaamaan tuloksen muodostus sinne, missä se on kokonaisuuden kannalta parasta. Toimintatapojen nopeat muutokset ovat yritysten menestymisen edellytys.

Seuraava vuoden 2006 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2006.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 27.3.2006