Tasa-arvoinen suomineito, osa 2
- Naisten palkat 80 prosenttia miesten palkoista
- Naiset tekevät kotityöt
- Politiikassa naisia yhä enemmän
- Naisjohtajien määrä kasvanut hieman
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Politiikassa naisia yhä enemmän
Kun yleinen äänioikeus saatiin Suomeen sata vuotta sitten, oli kahdestasadasta kansanedustajasta 19 naisia. Noin sata vuotta myöhemmin (v. 2003) valituista kansanedustajista naisia oli 75 eli 37,5 prosenttia. Kaikista ehdokkaista 39,8 prosenttia oli naisia, joten valituksi tuli suhteessa vähemmän naisia kuin oli ehdokkaina.
Puolueiden välillä löytyy kuitenkin mielenkiintoisia eroja ehdokkaiden ja valittujen sukupuolitarkastelussa. Esimerkiksi Keskustan ehdokkaista 41,5 oli naisia, mutta valituista vain 23,6 prosenttia. Samanlainen tilanne on myös Vasemmistoliitolla, Sosiaalidemokraateilla ja Kokoomuksella. Kaikilla näillä oli naisia ehdokkaina suhteessa enemmän kuin valituksi tulleita. Sen sijaan päinvastainen tilanne oli Vihreillä, jonka ehdokkaista 52,2 prosenttia oli naisia, mutta valituista peräti 78,6 prosenttia.
Tasa-arvobarometrissa on vuosina 2001 ja 2004 tiedusteltu ensimmäisen naispresidentin merkitystä sukupuolten tasa-arvon kannalta Suomessa. Vuonna 2001 vastanneista naisista 83 prosenttia arvioi naispresidentin tasa-arvon kannalta erittäin tai melko merkittäväksi, mutta vuonna 2004 jo 90 prosenttia vastanneista oli tätä mieltä. Miehet eivät pitäneet asiaa aivan yhtä merkittävänä; vuonna 2001 vastanneista miehistä 69 prosenttia piti asiaa erittäin tai melko merkittävänä, mutta kolmea vuotta myöhemmin jo 78 prosenttia oli tätä mieltä.
Päivitetty 14.12.2006