Viihteestä riippuvuudeksi - rahapeliongelman luonne
- Mikä on peliongelma?
- Mitä on peliriippuvuus?
- Peliongelman synty
- Pelaajan kierre
- Peliongelman seurauksia
- Peliongelman yleisyys
- Pelaaminen yleistyy
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Peliongelman yleisyys
Pelaajien motiivit ja pelaamisen tavat vaihtelevat sekä iän että sukupuolen mukaan. Miehet hakevat useammin pelaamisesta jännitystä ja rahaa, kun taas naisilla pelaaminen on useammin "pakopelaamista". Miehet pelaavat enemmän, ja suurin pelaajien ryhmä ovat 20-30-vuotiaat miehet. Miehillä pelihimo alkaa usein varhaisessa aikuisiässä. Naiset näyttävät aloittavan pelaamisen myöhemmin, mutta kehittävät ongelman miehiä nopeammin.
Liikaa pelaavia löytyy kaiken ikäisistä ja kaikista sosiaaliryhmistä. Tietyt pelaamisen muodot näyttävät yhdistävän ongelmapelaajia. Rahapeliautomaatit aiheuttavat kaikkialla eniten ongelmia. Myös muut nopeatempoiset ja välittömästi palkitsevat pelit, kuten vedonlyönti, kasinopöytäpelit ja pokeri ovat riskiltään selvästi esimerkiksi lottoa suurempia.
Suomalaiset pelaavat paljon. Pelaamisen yleisyydellä ja pelien saatavuudella on merkitystä peliongelman kehittymiseen. Suomessa on tehty ainoastaan kaksi peliongelman yleisyyttä mitannutta tutkimusta, joista viimeisin on sosiaali- ja terveysministeriön Taloustutkimus Oy:llä keväällä 2003 teettämä. Sen mukaan meillä on ongelmapelaajia 25 000-65 000 eli vajaat kaksi prosenttia 15-70-vuotiaista suomalaisista. Lisäksi neljällä prosentilla on ollut rahapelien aiheuttamia ongelmia jossain elämänsä vaiheessa.
Maailmalla on tehty tutkimuksia peliongelman yleisyydestä (Taulukko 1). Näiden vertailua vaikeuttaa se, että käytetyt tutkimusmenetelmät eivät ole kaikin osin vertailukelpoisia. Suomen tutkimuksen luvut ovat melko korkeat muihin verrattuna ja voivat osin selittyä tutkimusmenetelmällä ja sillä, että otoksessa oli mukana nuoria 15-17-vuotiaita. Lisäksi suomalaisessa tutkimuksessa mitattiin elinaikaisia peliongelmia ja tämä myös nostaa lukuja.
Taulukko 1. Peliongelma ja peliriippuvuus eri maissa, prosenttiosuus.
Maa Tutkimusmenetelmä |
Peliongelma* % |
Peliriippuvuus* % |
Yhdistetty* % |
Australia 1999** SOGS-M |
2,8 | 2,1 | 4,9 |
Norja 2003** NODS |
0,4 | 0,3 | 0,7 |
Norja 2003*** NODS |
0,8 | 0,6 | 1,4 |
Ruotsi1998** SOGS-R/DSM-IV |
1,4 | 0,6 | 2,0 |
Ruotsi1999*** SOGS-R/DSM-IV |
2,7 | 1,2 | 3,9 |
Suomi 2003*** SOGS-R |
4,0 | 1,5 | 5,5 |
Sveitsi*** SOGS |
2,2 | 0,8 | 3,0 |
Uusi-Seelanti 1999** SOGS-R |
0,8 | 0,5 | 1,3 |
Uusi-Seelanti 1999*** SOGS-R |
1,9 | 1,0 | 2,9 |
* Jako perustuu yleisesti tutkimuksessa käytettyyn; jossa 3-4
pistettä SOGS (South Oaks Gambling Screen) kyselyn asteikolla
tarkoittaa peliongelmaa tai 2-tason pelaajaa ja 5+ SOGS -pistettä
on peliriippuvuus tai 3-tason pelaaja.
** mitattu peliongelmaa viimeisten 12 kuukauden aikana
*** mitattu peliongelmaa koko elämän aikana
Lähde: Alberta Gaming Research Institute, Jakob Jonsson 2005
Nuorten liikapelaaminen näyttäisi tutkimusten mukaan olevan aikuisia huomattavasti yleisempää, vaikka nuoret pelaavat aikuisia vähemmän. Nuoret ongelmapelaajat aloittavat aikaisin, jopa noin kymmenvuotiaina. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti ne pojat, joilla on muutakin riskikäyttäytymistä, kuten päihteiden käyttöä, tupakointia, näpistelyä ja poissaoloja koulusta. Tytöillä liikapelaaminen on harvinaisempaa. Nykyinen pelien markkinointi on huolestuttavaa. Erityisesti sitä on pokerin mainostaminen lapsille ja nuorille suunnatuilla tuotteilla, esimerkiksi marketeissa myytävillä pelipaketeilla. Varhainen altistus pelaamiseen on tutkimusten mukaan suurimpia peliongelman riskitekijöitä.
Päivitetty 14.12.2006