Suomen kansanvarallisuuden rakenne on muuttunut
- Asuntojen osuus suurin
- Rakennusmaan osuus noussut
- Muiden maa- ja vesialueiden osuus on prosentin verran.
- Teollisuus veti vielä kerran lamasta
- Poikkeuksellisen raju muutos pääomasuhteessa
- Ovatko menestystekijät muualla?
- Aineettomat tekijät saatava mukaan
- Jokaisella asunnon verran kansanvarallisuutta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Rakennusmaan osuus noussut
Muista kansanvarallisuuden tyypeistä arvokkainta on rakennusmaa. Sen osuus on kohonnut lamavuosien kahdeksan prosentin lukemista 13 prosenttiin vuonna 2005. Kun rakennusmaan osuuteen lisätään siihen kuuluvat kesämökkitontit (2,4 %), osuus kohoaa liki 16 prosenttiin.
Suomen vihreäksi kullaksi ja kansalliseksi rikkaudeksi muistetaan aina mainita metsät. Niiden osuus varallisuudesta on pudonnut 1990-luvun kymmenestä prosentista seitsemään.
Viljelysmaan arvon osuus puolittui 1990-luvulla. Peltojen arvo on näistä pohjalukemista pikku hiljaa kohonnut. Vuonna 2005 viljelysmaiden osuus oli runsaat kaksi prosenttia, joten se jäi vain hieman kesämökkien osuutta pienemmäksi.
Päivitetty 17.4.2007