Suomalaiset Ruotsin inhimillistä pääomaa luomassa
- Ruotsi koulutustavoitteessa Suomea edellä
- Uusien korkeakouluopiskelijoiden määrä laski
- Ruotsi jäi vielä tavoitteestaan
- Iranilais- ja suomalaistaustaisia ylivoimaisesti eniten
- Suomalaistaustaisilla vahva edustus tohtoreissa
- Uusien ikäluokkien kasvu ja lasku
- Suomessa vaaditaan lisää kädentaitajia
- Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kiinnostavat Ruotsia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Iranilais- ja suomalaistaustaisia ylivoimaisesti eniten
Maakohtaisesti on erityisen kiinnostavaa tietää kuinka suuri osuus ulkomaalaistaustaisista opiskelee Ruotsin korkeakouluissa koko ikäluokkaa ajatellen. Ulkomailla syntyneitä iranilaistaustaisia opiskelijoita oli 5 305 lukuvuonna 20042005. Heitä oli eniten suhteessa kansalaisuuspohjaiseen osuuteen. Ulkomailla syntyneitä suomalaisia opiskelijoita oli toiseksi eniten, 2 800 opiskelijaa.
Vanhempien syntymämaan mukaan suomalaistaustaisia opiskelijoita oli 5 200, mikä tarkoittaa useita tuhansia opiskelijoita enemmän verrattuna muihin kansalaisuuksiin. Puolan prosenttiosuudet olivat huomattavan suuria suhteessa kansalaisuuspohjaan sekä ulkomailla syntyneiden että vanhempien taustan mukaan, mutta todelliset opiskelijamäärät ovat molemmissa tapauksissa reilusti alle 2 000:n.
Suomessa syntyneet hakevat innokkaasti korkeakouluihin
Suomessa syntyneiden ja nyt Ruotsissa asuvien opiskeluaktiivisuus korkeakouluissa 25-vuotiaina on keskimäärin samaa 44 prosentin tasoa kuin Suomessa asuvien suomalaistenkin. Aloittamisprosentti laskee selvästi, mikäli mukaan otetaan 25-30-vuotiaiden ikäluokat.
Vanhempien syntymämaan mukaan suomalaistaustaiset opiskelijat ovat aloittaneet korkeakoulun 25-vuoden iässä selvästi harvemmin kuin Suomessa aloitetaan: vain 28 prosenttia ikäluokasta. Toisen sukupolven siirtolaisuus ei ole aikaansaanut kovin merkittävää kannustinta korkeakouluopintoihin. Mahdollisena syynä tähän on vanhempien sosiaalinen tausta.
Päivitetty 17.4.2007