Alueiden rakenteelliset ongelmat voimistuvat tulevaisuudessa

  1. Väestön ikääntyminen vähentää alueiden voimavaroja
  2. Julkinen rahoitus kiristyy
  3. Työvoiman määrä vähenee ja työttömyys alenee
  4. Vähenevät resurssit rajoittavat alueiden kehitystä
  5. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Ilkka Mella toimii alueiden ja hallinnon kehittämisosaston neuvottelevana virkamiehenä sisäasiainministeriössä. Hän on ollut mukana Työvoima 2025 -projektissa ja Koulutustarjonta 2012 -projektissa. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenKuntapuntari-lehdessä 1/2007

Sisäasianministeriön Maakuntien suhdannekehitys 2002-2006 -raportin mukaan Suomen hyvä talouskasvu vuosina 2004-2006 toteutui alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi.

Työllisten määrä on kasvanut vuoden 2003 alusta vuoden 2006 loppuun yli 100 000 henkilöllä, joten hallituksen asettama tavoite saavutettiin. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopeutuva talouskasvu kiihdyttää muuttoa suuriin keskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle. Ongelmallista on maaseutualueiden suhteellisen heikko kehitys, mitä väestön ikääntyminen ja kuntien talouden heikentyvä kehitys voimistavat.

Etlan ennusteen mukaan työpaikkojen määrä kasvaisi ja työttömyys alenisi kaikissa maakunnissa. Väestön ikääntyminen ei vielä vaikuta työelämään täydellä teholla, koska eläkkeelle siirrytään yhä vanhempana ja yli 55-vuotiaiden osuus työvoimasta kasvaa. Näyttäkin siltä, että ikääntymisen vaikutuksia on kyetty viime vuosina onnistuneesti myöhentämään.

Ministeriöiden ja tutkimuslaitosten yhteisprojektin Työvoima 2025 mukaan ikääntymisestä johtuvat rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla alkavat voimistua heti 2010-luvun alussa. Työikäisten määrän arvioidaan vähenevän 2010-luvulla lähes 200 000 henkeä ja työvoiman määrän 60 000 henkeä. Resurssien heikkeneminen vaikuttaa myös työpaikkojen määrää rajoittavasti, eikä työpaikkojen määrän odoteta enää kasvavan.

Erityisesti alueilla, joissa vanhusten osuus väestöstä on suuri ja nuorten osuus pieni, resurssit vähenevät voimakkaasti. 2010-luvulla myös julkinen rahoitus joutuu tiukoille, koska ikääntyminen vaatii lisää kustannuksia ennen kaikkea terveydenhuollossa. Samanaikaisesti rahoitustarpeen arvioidaan kasvavan myös energian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

Väestön ikääntyminen vähentää alueiden voimavaroja

Väestön ikääntyminen on jo tosiasia useilla alueilla, ja se nopeutuu vuosi vuodelta. Työvoimasta eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä, ja arvioitu poistuma on vuosina 2005-2025 noin miljoona henkeä eli yli 40 prosenttia työvoimasta. Ikääntyminen on voimakasta kaikilla alueilla, mutta sekä määrällisesti että suhteellisesti nopeinta se tulee olemaan pääkaupunkiseudulla, jossa yli 64-vuotiaita ennustetaan olevan vuonna 2025 yli 80 prosenttia enemmän kuin tällä hetkellä.

Maaseutualueilla vanhusten osuus väestöstä on jo nyt niin korkea, että eläkeläisten määrän kasvu on suhteellisesti hitaampaa kuin kaupunkialueilla.. Maaseudun suuri ongelma onkin lasten ja työikäisten määrän raju väheneminen. Ydinmaaseudulla alle 15-vuotiaiden määrä vähenee noin 30 prosenttia ja harvaan asutulla maaseudulla jopa yli 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrään eri alueilla vaikuttavat eniten muuttoliike ja työvoiman siirtyminen eläkkeelle. Maassamuuton lievä tasapainottuminen alueittain ja maahanmuuton kasvu eivät riitä pitämään työikäisen väestön määrää nykyisellä tasollaan eri maakunnissa, vaan se laskee Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntia lukuun ottamatta. Pohjois-Pohjanmaalla on korkean syntyvyyden ja luonnollisen väestönkasvun myötä mahdollisuus pitää työikäisen väestön määrä tulevaisuudessa lähes ennallaan.

Eniten työikäisten määrä laskee Itä-Suomen maakunnissa. Kun eläkkeelle siirtyvien määrä (60-64-vuotiaat) kasvaa ja samanaikaisesti työikään tulevien ikäryhmien (20-24-vuotiaat) määrä vähenee, niin työvoiman saatavuus heikentyy kaikilla alueilla.

Kuvio 1. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain 2003-2007 ja 2007-2011*

* muutos arvioitu TK:n työvoimatutkimuksen ja Etlan ennusteen pohjalta

 

Kuvio 2. Väestön määrän muutos ikäryhmittäin 2005-2025 (%) eri maakunnissa

 

Kuvio 3. Ikääntymisen kustannukset suuralueittain 2003-2040

 

Kuvio 4. Työttömyysaste (%) maakunnittain 2000-2025

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 27.4.2007