AMK-tutkinto vetoaa työmarkkinoilla - suuri osa tradenomeista työntekijäammateissa
- Koulutusalat nais- tai miesvaltaisia
- AMK-tutkinnon suorittaneet sijoittuneet monentasoisiin ammatteihin
- Tutkinnot ja työelämä kohtasivat hyvin
- Tradenomi usein rutiinitehtävissä
- Uutta tietoa ammattirakenteista
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tradenomi usein rutiinitehtävissä
Kolmas suuri koulutusala poikkeaa kahdesta edellisestä huomattavasti. Tradenomitutkinnon suorittaneista yli 44 prosenttia sijoittui ammattirakenteella mitattuna ammattikorkeakoulututkinnon tasoa vastaamattomiin ammatteihin vuonna 2004. Suurimmat suorittavaa työtä tekeviä ammattiryhmiä olivat myyjät, toimistotyöntekijät, posti-, pankki- ja vakuutusalan toimihenkilöt ja puhelinvaihteenhoitajat. Koulutuksen tasoon nähden vieraissa ammateissa olleista tradenomeista naisia oli 78 prosenttia.
Vaikka tradenomit ovat työllistyneet määrällisesti hyvin, niin voidaanko suuren tradenomijoukon työllistyminen lyhyttä koulutusta vaativiin ammatteihin nähdä hälytysmerkkinä? Olisiko ryhdyttävä tarkemmin selvittämään ja muuttamaan tradenomien koulutusmääriä ja -sisältöä? Vai voidaanko tradenomikoulutusta pitää onnistuneena joustavuutensa ansiosta, kun tradenomit voivat sijoittua moniin, joskus koulutukselle vieraisiinkin ammatteihin? Toisaalta on arvioitava, kykeneekö nykyinen tilastollinen ammattiluokitus tuomaan riittävästi esiin osaamiseen perustuvan ja nopeasti uudistuvan työelämän ammattirakenteita ja -vaatimuksia.
On tietysti useita muitakin yksittäisiä ammattikorkeakoulututkintoja, joita tulisi ehkä ryhtyä tarkemmin arvioimaan. Esimerkiksi taiteen ja taideteollisuusalan tutkinnon suorittaneet työllistyivät heikosti, ja työllisistäkin 30 prosenttia sijoittui tutkinnon tasoon nähden vieraisiin ammatteihin.
Päivitetty 1.6.2007