SurveyLaboratorio vierailee maaseudulla

  1. Haastattelut pirtissä - analyysi virastossa
  2. Visuaalinen ilme vaikuttaa
  3. Laskemisen ongelmat ja ohjeet
  4. Ohjeiden määrä ja sijainti optimoitava kyselyissä
  5. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Visuaalinen ilme vaikuttaa

Perinteisen testausmallin (ymmärtäminen, muistaminen, arviointi ja vastaaminen) alkuun omaksi vaiheekseen on viime aikaisissa tutkimuksissa lisätty viides vaihe, joka koskee lomakkeella olevien tietojen havaitsemista ja tarkkaavaisuuden keskittämistä. Ennen kuin vastaaja käy läpi eri vaiheita, kiinnittää hän huomionsa visuaaliseen informaatioon, jolla on vaikutusta siihen tapaan, kuinka vastaus annetaan tai vastataanko ylipäätään esitettyyn kysymykseen. (Dillman 2007.)

Viljelijöiden haastatteluissa pystyi selvästi havaitsemaan kuinka numerointi, asettelu ja symbolit ohjasivat lomakkeella navigointia ja samalla myös kysymysten ymmärtämistä. Kyselylomakkeessa osa kysymyksistä oli matriisimaisessa muodossa, jolloin vastaaja tulkitsi kysymyksen sarakkeessa olleen tiedon perusteella. Sarakkeeseen mahtuu ymmärrettävästi kovin vähän informaatiota. Vaikka vastausmatriisin yläpuolella olikin määritelmiä omissa laatikoissaan, niitä ei läheskään aina huomattu. Koska ohjeissa kuitenkin on vastaamisen kannalta relevanttia tietoa, olisi tutkijan syytä pohtia tarkkaan, mitä tietoa hän pitää tärkeimpänä välittää, jotta taataan vastausten vertailtavuus. Tässä kohtaa tutkija tekee strategisen valinnan mitä, miten ja kuinka paljon kommunikoi vastaajalle.

Vastaajan itse täytettävissä lomakkeissa onkin usein matriisimaisia rakenteita, missä yhdellä rivillä voi olla useitakin sarakeotsikoita ja sarakkeita, jotka itse asiassa muodostavat kysytyn kysymyksen yhdessä riveillä olevien tapausten kanssa. Zukerberg ja Lee (1998) havaitsivat tutkimuksissaan, että vastaajat katsovat hyvinkin tarkkaan sarakeotsikoita. He käyttivät tätä havaintoa perusteena ohjeiden tuomiselle sarakeotsikon yhteyteen siinä määrin kuin se oli mahdollista. Tällä tavalla ohje saadaan lähelle kysymyksen vastaajalle asettavaa kognitiivista tehtävää (ks. Godenhjelm 2006).

Osa ongelmista liittyi lomakkeiden käsitteisiin, niiden määritelmien sijaintiin ja määrään lomakkeella. Navigointipolun, jolla tarkoitan vastaamisen suunniteltua etenemisjärjestystä, epäselvyydet aiheuttivat jonkin verran ongelmia vastaamisessa. Esimerkiksi nurmirehun määrä vastattiin usein koko vuotta koskien, vaikka lomakkeella kysyttiin asiaa sadoittain: "ai tässä olisi pitänyt jakaa, eihän tällasta ennen ole ollut, ekaa satoo ja tokaa satoo, sitten mun täytyy taas kerran sutata tätä....pistänks mä sen toiseks sadoks, koska sitä ei saatu vai kolmanneks sadoks, jolloin se kerättiin, toinen sato jäi välistä, silloin ei saatu mitään, ei kannattanu kerätä...mä laittasin sen kolmanneks sadoks". Tässä kohden lomaketta ehdotettiin parannettavan navigointipolkua selkeyttämällä, jotta vastaaja havaitsee relevantin tiedon ja ymmärtää heti vastata sato kerrallaan.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.6.2007