Teollisuuden toimialakatsaus II/2007

  1. Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
  2. Teollisuustuotannon kasvuvauhti EU-maita hitaampi
  3. Monien raaka-aineiden hinnat yhä nousussa
  4. Kasvua toivat kaikkien kokoluokkien yritykset
  5. Teollisuuden työllisten määrä kasvanut
  6. Tehdasteollisuuden näkymät edelleen suotuisat
  7. Fokus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskentamenetelmien kansainvälinen vertailu
  8. Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
  9. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskentamenetelmien kansainvälinen vertailu

Yleistä

Teksti pohjautuu Euroopan unionin loppuvuodesta 2004 ja alkuvuodesta 2005 tekemään kyselyyn teollisuustuotannon volyymi-indeksin laadintamenetelmistä. Siihen osallistui 25 maata ja se perustui maiden tilastoviranomaisille lähetettyyn kyselyyn. Yhteenveto tehtiin Euroopan unionin tilastoviraston (Eurostatin) toimesta.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu Euroopan unionin lyhyen aikavälin tilastoasetukseen. Teollisuudella tarkoitetaan toimialoja, jotka kuuluvat kaivos- ja kaivannaistoimintaan, tehdasteollisuuteen ja energiahuoltoon.

Asetuksessa määritellään varsin tarkalla tasolla, mitä eri maiden tilastojen, tässä tapauksessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin, tulee kuvata. Maiden koko vaikuttaa, millä toimialaluokituksen tasolla tietoja pitää toimittaa. Asetuksessa on lisäksi tarkat määritykset aikatauluista, jonka mukaisesti teollisuustuotannon volyymi-indeksi tulee toimittaa Eurostatiin.

Tarkoilla määrityksillä ja aikatauluilla on mahdollista saada Euroopan tasoista vertailukelpoista ja ajantasaista suhdannetietoa. Tietoa tarvitsee mm. Euroopan keskuspankki, joka vastaa euroalueen rahapolitiikasta.

Otanta

Kaikki tutkimuksessa olleet maat tuottivat kuukausittaista teollisuustuotannon volyymi-indeksiä. Valtaosassa maista kuukausitiedot perustuivat eri tyyppisiin otantatutkimuksiin. Tanskassa, Kyproksella, Unkarissa, Iso-Britanniassa ja Suomessa otantatutkimuksen lisäksi käytettiin hallinnollisia aineistoja.

Monissa maissa otannan alarajana oli 20 hengen yritykset. 13 maassa tarkasteluyksikkönä oli yritys. Suomessa ja 11 muussa maassa tarkasteluyksikkönä oli toimipaikka. Kansallisesti määritellyn populaation ja kuukausittaisen teollisuustuotannon volyymi-indeksin otoksen kattavuus vaihteli Slovenian 100 prosentista Sveitsin 40 prosenttiin. Suomessa peittävyys on 65 prosenttia populaatiosta (runsaat 5000 toimipaikkaa).

Tutkimukseen osallistuneista maista 11 on käytössä 'aito' otanta, jossa on esimerkiksi kokonaiskysely kaikista yli 100 hengen yrityksistä ja otos alle 100 hengen yrityksistä. Tutkimukseen osallistuneesta maasta seitsemässä on käytössä kokonaistutkimus. Suomessa ja kuudessa muussa maassa on käytössä ns. katkaistu otanta.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedusteluun valitaan toimialojensa suurimpia toimipaikkoja. Suomessa peittävyys vaihtelee toimialaluokituksen 2-numerotasolla alle 40 prosentista lähes 95 prosenttiin. Suomessa ongelmana on, että pienet ja keskisuuret toimipaikat ovat joko kokonaan tai osittain tiedustelun ulkopuolella. Useissa maissa, kuten myös Suomessa, otosta päivitetään vuosittain. Lopettaneiden tilalle valitaan uusia toimipaikkoja tai yrityksiä ja tarkistetaan toimiala.

Maittainen otoskoko vaihteli Saksan 14 700 yksiköstä Luxemburgin 200 yksikköön. Suomessa, Tanskassa, Virossa ja Norjassa otoskoko on noin 1000 yksikköä.

Taulu 1. Teollisuustuotannon toimialoittainen peittävyys ja jalostusarvo-osuudet Suomessa vuonna 2005

 

 

Laskentamenetelmistä

Kyselyyn vastanneista maista Bulgariassa, Liettuassa, Puolassa ja Unkarissa käytetään menetelmänä kokonaistuotannon deflatoituja arvotietoja. Sloveniassa, Romaniassa ja Sveitsissä menetelmä pohjautuu tuotannon määrätietoihin. Muissa maissa teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa on käytössä useampia menetelmiä.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa käytetään pääasiassa tuotannon määrätietoja. Samantyyppistä menetelmää käyttää 10 muuta eurooppalaista tilastovirastoa. Menetelmän hyvänä puolena on, että se on helposti ja nopeasti saatavissa ja lisäksi sen tulkinta on useimmiten ongelmatonta. Huonona puolena on, että määrätietoja käytettäessä laadunmuutokset jäävät huomioimatta. Lisäksi teolliset palvelut, joiden osuus on kasvussa, jäävät kokonaan tai osittain pois.

Pääasiallisena menetelmänään kokonaistuotannon tai myydyn tuotannon deflatoituja arvotietoja käyttää 13 maata. Menetelmän hyvänä puolena on, että deflatoidut arvotiedot sisältävät osittain laadunmuutokset. Ongelmana voi olla riittävän yksityiskohtaisen hintaindeksin sekä riittävän laadukkaan arvotiedon saaminen. Lisäksi kokonaistuotannon arvon sisältö voi muuttua ajan kuluessa. Tilastoviranomaiset eivät välttämättä tiedä, paljonko on palveluiden osuus kokonaistuotannon arvosta. Tällöin voidaan käyttää tavaratuotannon hintaindeksejä, vaikka pitäisi käyttää myös palveluiden hintaindeksejä.

Taulu 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa käytetyt menetelmät

Suositeltavina menetelminä pidetään menetelmiä 1 ja 2 eli deflatoituja arvotietoja. Suomessakin siirrytään, vuoden 2009 alkuun mennessä, käyttämään pääasiallisena menetelmänä arvotietoja, jotka deflatoidaan vastaavilla tuottajahintaindekseillä.

Noin puolessa kyselyyn vastanneista maista ei oteta huomioon laadunmuutoksia. Suomessa laadunmuutokset ja pienten ja keskisuurten toimipaikkojen vaikutukset otetaan pääosin huomioon vuosittain laskettavalla ns. kokonaisaineistoon (runsaat 5000 toimipaikkaa) perustuvalla volyymi-indeksillä. Se otetaan käyttöön noin vuoden viipeellä. Vuoden 2008 alussa on käytössä vuoden 2006 lopulliset indeksit, jotka on laskettu käyttäen ns. kokonaisaineistoa.

Vastaamattomat ja niiden käsittely tilastossa

Vastaamattomien osuus vaihteli Belgian 27,9 prosentista Suomen 0,6 prosenttiin. Lisäksi kolme maata ilmoitti, että vastaamattomia ei ole. Ruotsissa vastaamattomien osuus oli 12,6 prosenttia. Suomen alhainen katoprosentti selittyy hyvillä tiedonantajasuhteilla ja tilastossa tehdyllä pitkäjänteisellä työllä. Suomessa valtaosa, tiedonantajista 80 prosenttia, toimittaa tietonsa sähköisen tiedonkeruusovelluksen välityksellä. Vastaamattomille lähetetään välittömästi muistutus ja viimeisenä keinona toimipaikalle tai yritykselle soitetaan. Maissa, joissa vastaamattomien osuus on suuri, joudutaan käyttämään erilaisia imputointimenetelmiä, esimerkiksi edellisen kuukauden tietoja tai edellisen vuoden tietoja.

Vastaamattomien osuus vaihtelee kuukausittain. Useissa maissa, myös Suomessa, tammikuussa ja heinä-elokuussa on eniten vastaamattomia. Syynä on vuoden vaihteeseen osuvat tilinpäätös- yms. kiireet. Lomakaudet lisäävät myös vastaamattomien osuutta. Kadon pienentäminen on tärkeä, koska se yksi keskeinen revisioita aiheuttava tekijä.

Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi on myös yksi Euroopan nopeimmista. Se julkaistaan aina tilastokuukautta seuraavan kuukauden viimeisenä arkipäivänä.

Aineiston käsittely ja laskenta

Useissa maissa on käytössä erilaisia aineiston manuaalisia ja automaattisia tarkistuksia. Toimialojen suurimpia muutosten aiheuttajia pyritään jäljittämään. Suomessa on käytössä sekä paperilomakkeella että sähköisellä lomakkeella muutossyykysely. Jos toimipaikan tuotanto poikkeaa normaalista niin toimipaikalta tiedustellaan muutoksen syitä. Tämä on tärkeänä taustatietona, kun tilastoja tuotetaan. Aineistoon tehdään myös manuaalisia tarkistuksia, esimerkiksi soitetaan toimipaikkaan ja varmistetaan tiedon oikeellisuus. Aineistossa olevat mahdolliset virheet korjataan heti kun ne havaitaan. Vastaavan tyyppinen tarkistusmenettely on käytössä useissa muissakin maissa.

Suomessa samaan toimialaan kuuluvat yritys- tai toimipaikkatason tiedot painotetaan yhteen tuotannon bruttoarvotietoja käyttäen. Tarkimman toimialatason tiedot painotetaan edelleen karkeammille toimialatasoille käyttäen toimialoittaisia jalostusarvo-osuuksia. Suomessa on käytössä ns. ketjuindeksiperiaate. Toimialoittaisia ja toimipaikoittaisia painoja uusitaan vuosittain. Vuoden 2007 laskennassa on käytössä vuoden 2005 jalostusarvopainot (ks. taulu 1).

Valtaosa kyselyyn vastanneista maista käyttää jalostusarvopainoja. Suurin osa maista käyttää ns. perusvuosipainoista indeksiä, jolloin painoja vaihdetaan viiden vuoden välein. Indeksejä laskettaessa maat käyttävät, paria poikkeusta lukuun ottamatta, Laspeyres -tyyppistä indeksiä. Ketjuindeksi on käytössä Suomen lisäksi kahdeksassa muussa kyselyyn osallistuneesta maasta. Tiedonantajilta saaduista tiedoista lasketaan toimialoittaiset ns. alkuperäiset indeksipisteluvut ja muutosprosentit. Näiden tietojen pohjalta lasketaan työpäiväkorjatut, kausitasoitetut ja trendisarjat.

Eurostatissa jatketaan työtä tilastojen yhtenäisyyden ja vertailtavuuden parantamiseksi. Vuoden 2009 alussa otetaan myös teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa käyttöön uusi toimialaluokitus ja samoin vaihdetaan perusvuosi. Lisäksi tilastojen julkistamista on pyritty nopeuttamaan. Suomi on nopeuttamisessa ollut EU:n edelläkävijämaita.

Lähde: Principal European Economic Indicators (PEEIs) in focus, A summary for the industrial production index

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 28.9.2007