Maahanmuuttajat ovat erilaisia yrittäjinä

  1. Tarkkaa määrää vaikea arvioida
  2. Yritykset keskittyvät Uudellemaalle
  3. Vastaa hyvin väestöä alueittain
  4. Yritykset pieniä
  5. Toiminta painottuu palveluihin
  6. Mistä ulkomaalaiset yrittäjät tulevat?
  7. Kansallista erikoistumista
  8. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä edistetään
  9. Tavoitteena yhden luukun -periaate
  10. Tueksi tiedotusta ja houkuttelua
  11. Mistä maahanmuuttajayrittäjyydessä on kysymys?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Mistä maahanmuuttajayrittäjyydessä on kysymys?

Maahan muuttaneiden ulkomaalaisten yrittäjyyttä on määritelty monin eri tavoin. Puhutaan mustan vähemmistön liiketoiminnasta (Britannia), maahanmuuttajien liiketoiminnasta (Ranska), etnisestä liiketoiminnasta (Ruotsi ja Hollanti) ja ulkomaalaisten liiketoiminnasta (Saksa). Tavallisesti tutkijat käyttävät nimitystä maahanmuuttajien yrittäjyys tai niin sanottu etninen yrittäjyys.

"Aikaperspektiivin" näkökulmasta katsottuna Suomessa ei ole vielä kovin paljon toisen polven siirtolaisia, joten ulkomaalaisten yrittäjyys on meillä lähinnä ensimmäisen, maahan muuttaneen sukupolven yrittäjyyttä, joka voi muuttua ajan myötä etniseksi yrittäjyydeksi. "Voimavarojen" hyödyntämisen näkökulmasta katsottuna Suomesta kuitenkin löytyy etnistä taustaa hyödyntävää yrittäjyyttä (taulukko 1).

Taulukko 1. Ulkomaalaisten yrittäjyyden kaksi määritelmää

Määrittelytapa Maahanmuuttajien yrittäjyys Etninen yrittäjyys
Aikaperspektiivin mukaan Maahan muuttaneen sukupolven yritystoiminta Toisen ja sitä seuraavien sukupolvien yritystoiminta
Voimavarojen hyödyntäminen Kenen tahansa ulkomaalaisen yritystoiminta Etnistä taustaa hyödyntävä yritystoiminta

Yrittämiselle monenlaisia syitä

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat mieltävät yrittäjyyden keskimääräistä useammin - liiketaloudellisten motiivien ohella - väylänä yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen ja arvostukseen. Osalle maahanmuuttajista yrittäjyys mahdollistaa paremmat tulot kuin palkkatyö, jolloin yrittäjyys on paras keino kunnollisen elannon hankkimiseksi uudessa kotimaassa ja vieraassa kulttuurissa.

Suomeen tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa on myös niin sanottuja pakkoyrittäjiä, jotka ovat päätyneet yrittäjän ammattiuralle työttömyyden tai työttömyysuhan edessä. Pakkoyrittäjyys tulee ainoaksi vaihtoehdoksi silloin, jos lähtömaassa hankittua koulutusta ei tunnusteta tulomaassa tai jos puutteellinen kielitaito tai työnantajien ennakkoluulot ovat kunnollisen työpaikan saannin esteinä. Esimerkeiksi käyvät pitsakokkeina toimivat insinöörit.

Uusimpien tutkimusten mukaan maahanmuuttajien pakkoyrittäjyys on Suomessa kuitenkin paljon harvinaisempaa kuin aiemmin luultiin. Vain pieni osa yrittäjän uralle päätyneistä maahanmuuttajista on ollut työttömänä. Lisäksi haastattelututkimuksissa monet maahanmuuttajayrittäjät ovat todenneet, että he ovat varsin tyytyväisiä tekemiinsä uravalintoihin, eivätkä enää edes haikaile palkkatyöhön.

Mikä on yrittäjäaktiivisuuden taustalla?

Ulkomaan kansalaisten yrittäjäaktiivisuus on ollut 2000-luvulla suurempi kuin kantaväestön, jos asiaa mitataan suhteuttamalla työvoimatutkimuksen mukaiset yrittäjät kaikkiin työllisiin. Tätä selitetään usein siten, että maahanmuuttajia houkuttelee yrittäjiksi heidän suuri valmiutensa ottaa riskejä, mistä riskejä sisältävä maahanmuutto on jo sinänsä osoitus.

Ulkomaalaisilla on ajateltu olevan keskimääräistä enemmän innovaatiopotentiaalia, joka on yritystoiminnassa tärkeää. Tätä on perusteltu esimerkiksi sillä, että maahanmuuttajat elävät eräänlaisessa välitilassa kahden tai useamman kulttuurin välimaastossa, minkä vuoksi heidän on mahdollista vertailla monipuolisesti ja virikkeellisesti toimintaa eri kulttuureissa.

Kansallisuuksien välillä suuria eroja

Yrittäjyysaktiivisuus eroaa kansalaisuuksien välillä. Suomessa se on Venäjältä, Turkista ja Kaakkois-Aasiasta tulleilla keskimääräistä suurempaa ja afrikkalaisilla pienempää. Asiaa on selitetty kulttuurisilla tekijöillä. Joillakin kansallisuuksilla on vahvempi yrittäjyyden perinne lähtömaassa kuin toisilla, taikka sitten heillä on vahvemmat yrittäjyyttä tukevat sosiaaliset verkostot, jotka ulottuvat aina lähtömaahan saakka.

Verkostoja hyödynnetään yrittäjän alkupääoman saannissa ja alihankintaketjuissa. Oman sukulaiset ja samaan etniseen ryhmään kuuluvat tarjoavat myös halpaa ja luotettavaa työvoimaa. Varsin monipuolisia verkostoja hyödyntävät ne yrittäjät, jotka ovat naimisissa suomalaisen kanssa. He saavat helpommin tärkeää paikallista tietoa liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä lainaa ja takauksia.

Yrittäjäaktiivisuus vaihtelee myös alueittain. Useimmissa maahanmuuttajaryhmissä yrittäjäaktiivisuus on Suomessa pidempään asuneilla suurempaa kuin vähän aikaa asuneilla. Pääkaupunkiseudulla yrittäjäaktiivisuus on jokin verran pienempi kuin muualla Suomessa, koska mahdollisuudet päästä palkkatyöhön ovat paremmat.

Yrittäminen ei ole aina helppoa

Ulkomaalaisissa on kosolti tulevaisuuden yrittäjyyspotentiaalia. He poikkeavat ikärakenteeltaan edukseen suomalaisväestöstä, sillä työikäisten osuus on suurempi kuin kantaväestössä. Tosin vain puolet työikäisistä maahanmuuttajista kuuluu työlliseen työvoimaan, sillä heidän keskuudessaan on paljon työmarkkinoiden ulkopuolella olevia työikäisiä (opiskelijoita, omaa kotitaloutta hoitavia ja piilotyöllisiä).

Myönteisistä vaikutuksista huolimatta yrittäjyys ei ole välttämättä maahanmuuttajalle helppoa Suomessakaan. Etenkin vastamuuttaneelle kieliongelmat, kulttuuri- ja talousongelmat sekä paikalliset oikeusmenettelyt voivat olla vaikeita asioita. Tarpeellisen rahoituksen järjestäminen voi nousta ongelmaksi, jos rahoitus edellyttää pitkää ja luottamuksellista pankkisuhdetta.

Haastattelututkimusten mukaan myös suomalainen byrokratia koetaan kohtuuttomaksi samoin kuin Suomen korkea tuloverotus, koska maahanmuuttajien pienissä yrityksissä ei ole kyse suurista rahavirroista. Asenteet byrokratiaan voivat johtua kulttuurieroista, sillä monissa Länsi-Euroopan ulkopuolisissa maissa tarvitsee vain vähän rahaa tai suhteita aloittaakseen yritystoiminnan.

Lähteitä:

Kauppa- ja teollisuusministeriö (2006): Maahanmuuttajayrittäjyys Suomessa - Nykytilanne ja toimenpide-ehdotuksia.

Joronen, Tuula (2005): Maahanmuuttajat yrittäjinä. Artikkeli teoksessa Matti Hannikainen (toim.): Työväestön rajat.Työväen historia ja perinteen seura 2005, Väki voimakas 18.

Joronen, Tuula & Ali, Abdullahi Ahmed (2000): Maahanmuuttajien yritystoiminta Suomessa 1990-luvulla. Teoksessa Marja-Liisa Trux (toim.): Aukeavat ovet - kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 25.10.2007