Hyvätuloiset käyttävät eniten kotitalousvähennystä

  1. Valtaosa vähennyksistä on käytetty remontteihin
  2. Vähennyksen käyttö on yhteydessä kulutustasoon
  3. Vähennyksestä apua hoivaan?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vähennyksestä apua hoivaan?

Niilola ja Valtakari pitävät kotitalousvähennysjärjestelmää kustannustehokkaana keinona uusien työpaikkojen luomiseksi. Myös pimeä työ vähenee niin, että julkiseen talouteen palautuu yli neljännes kotitalouksien saamasta verohyödystä. (Niilola - Valtakari 2006, 70.) Järjestelmä tehostaa yhteiskunnallista työnjakoa palveluita ostavien kotitalouksien käyttäessä enemmän aikaa omaan ansiotyöhönsä sekä parantaa naisten työmarkkina-asemaa (mt., 5 ja 11).

Lähivuosina yhteiskunnassa tapahtuu monia muutoksia, jotka heijastunevat kotitaloustyöstä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hoivaa tarvitsevan vanhusväestön määrä nousee, jolloin kotitalousvähennys voi tuoda helpotusta monelle omaishoitajalle tai kotona sinnittelevälle vanhukselle. Toisaalta käytännössä järjestelmä auttaa hyväosaisia, ja veromenetysten kautta järjestelmän yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset kasvavat vauhdilla. Työvoiman tarjonnan vähetessä vähennysjärjestelmälle alun perin asetetut työllisyystavoitteet eivät välttämättä ole enää mielekkäitä.

Lähteet:

Kotitalousvähennyksen määrät ja tilastotietoa 2007.
Saatavissa: www.vero.fi/default.asp?path=5,664&article =3128&domain. [Viittauspäivä 4.2.2008.]
Niilola, K. - Valtakari, M. (2006). Kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kotipalvelumarkkinoiden luojana ja työllisyyden lisääjänä. Työpoliittinen tutkimus 310. Työministeriö. Saatavissa: http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt310.pdf. [Viittauspäivä 4.2.2008.]

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.8.2008