Pikku rooli kansantaloudessa

  1. Suhdannekehitys kohtuullista
  2. Tuotannon osuus promilleja kansantuotteesta
  3. Koko klusterinkin merkitys pieni Suomessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tuotannon osuus promilleja kansantuotteesta

Koko kansantaloudessa elokuvatuotannolla on vaatimaton rooli. Vertailukohteeksi Taulukossa 1 on otettu mm. kaksi elokuvatuotannon kanssa toiminnallisesti vertailtavissa olevaa alaa, televisiotoiminta ja arkkitehtipalvelut.

Taulukko 1. Visuaalisten alojen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä 2005, %

valokuvaustoimialat 0,06
radio- ja televisiotoiminta 0,24
elokuvatuotanto 0,06
mainostoiminta 0,28
arkkitehtipalvelu 0,13
taideteollinen muotoilu 0,03

Lähde: Kansantalouden tilinpidon perusaineistot, Tilastokeskus.

Kansantalouden tilinpidossa kaikki arvonlisäyksen pohjatiedot lasketaan erillisten toimialojen tasolla. Osa itsenäisistä, elokuvien tuotantotoimintaa harjoittavista yhtiöistä on ollut yritysrekisterin tähänastisessa käytännössä televisiotoimialalla. Kun näiden osuus siirretään elokuvatuotantoon, koko elokuvatuotannon todellinen arvonlisäysosuus nousee 0,06 prosenttiin bkt:sta.

Tällä vuosituhannella nopeasti kasvaneiden arkkitehtipalvelujen osuus kansantaloudesta on yli puolet suurempi. Valokuvausalat yhteenlaskettuina ovat elokuvatuotannon tasolla, taideteollinen muotoilu taas on puolet elokuvatuotantoa pienempi tekijä kansantaloudessa.

Edellisten lisäksi mielenkiintoinen vertailukohta visuaalisen kulttuurin alueelta on pelien tuotanto, josta ei toistaiseksi vain ole vertailukelpoisia tilastotietoja. Erilaisten pelialan selvitysten pohjalta voi kuitenkin arvioida, että pelituotannon kansantaloudellinen arvonlisäys olisi vain hieman elokuvatuotantoa pienempi.

Pelituotanto on kuitenkin melko nuori ala. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, se voi nousta taloudelliselta merkitykseltään elokuvatuotantoa jopa selvästi suuremmaksi. Tuotannollisesti pelit ovat lähellä animaatioelokuvia, ja animaatio taas on kasvanut voimakkaimmin elokuvatuotannon alalohkoista viime vuosina. Suomalaisen kuvallisen viestinnän tulevaisuus ja kilpailuetu voi hyvinkin olla näillä aloilla, joilla voi yhdistää perinteisesti korkeatasoista insinööri- ja tietokoneosaamistamme taiteelliseen toimintaan.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 28.5.2008