Suomalaisten tulot Euroopan keskitasoa
Hyvinvointipalvelut eivät paranna sijoitusta
- Suomen tuloerot kasvussa
- Sosiaaliset tulonsiirrot lisäävät tuloja...
- ...mutta se ei paranna Suomen maasijoitusta
- Suomen sijoitus on parhaimmillaankin keskitasoa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
...mutta se ei paranna Suomen maasijoitusta
Maiden välinen vertailu on kuitenkin mahdollista, kun luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot lisätään kotitalouksien kulutukseen eikä tuloihin. Tällöin saadaan todellinen yksilöllinen kulutus (taulukon sarakkeet 1b ja 2b), josta muun muassa Maailmapankki ja OECD julkaisevat henkeä kohti laskettuja ja todellisen yksilöllisen kulutuksen hintatasolla ostovoimakorjattuja tietoja. Todellisen yksilöllisen kulutuksen ja bruttokansantuotteen vertailuja on tehnyt kansantuloasiantuntija Olli Savela (2006 ja 2008), joka pitää tätä käsitettä kenties parhaana saatavissa olevana taloudellisen hyvinvoinnin kuvaajana.
Suomen järjestysnumero todellisella yksilöllisellä kulutuksella on 14 eli lähes sama kuin nettorahatulojen mukaan. Tulos on hieman yllättävä, koska voisi olettaa, että esimerkiksi Suomen ja Britannian noin neljänneksen ero nettorahatuloissa kaventuisi, kun julkiset hyvinvointipalvelut otetaan huomioon. Britanniassa kotitaloudet hankkivat palveluja yksityissektorilta ja maksavat niistä käytettävissä olevilla rahatuloillaan. Suomessa taas palveluja rahoitetaan pääasiassa verovaroilla, ja niitä tarjoavat kunnat, valtio ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Todellista yksilöllistä kulutusta on kuitenkin korrektimpaa verrata tulojen sijaan kotitalouksien kulutukseen ja käyttää samaa tietolähdettä. Siirtymän kotitalouksien kulutusmenoista todelliseen yksilölliseen kulutukseen pitäisi puhtaimmin kuvata juuri julkisten hyvinvointipalvelujen merkitystä. Taulukossa (taulukon sarakkeet 1c ja 2c) on esitetty kansantalouden tilinpidon tiedot pelkästä kotitalouksien kulutuksesta, ilman julkista yksilöllistä kulutusta. Tällä mittarilla Suomen järjestysnumero on 17 eli hyvin alhainen.
Todellinen yksilöllinen kulutus antaa esimerkiksi Britanniaan, Saksaan, Italiaan ja Kreikkaan verrattuna selvästi paremman kuvan kotitalouksien taloudellisista resursseista Suomessa kuin pelkät kotitalouksien kulutusmenot. Järjestysnumero ei kuitenkaan sanottavasti kohene, ja ero vaikkapa Britanniaan pysyy suurena. Ruotsin sijanumero paranee selvästi enemmän kuin Suomen, vastaavasti Kreikan sijoitus heikkenee selvästi.
Länsi- ja Pohjois-Euroopassa todellinen yksilöllinen kulutus on vähintään 10 prosenttia Suomea suurempaa. Italia ja Espanja ovat Suomen kanssa samalla tasolla. Luxemburg, Islanti, Norja ja Britannia ovat edelleen neljä kärkimaata. Nämä neljä maata ja Yhdysvallat ovat Maailmanpankin tietojen mukaan koko maailman aineellisen hyvinvoinnin kärkimaat.
Taulukko. Euroopan maiden ostovoimakorjatut ekvivalentit nettorahatulot, todellinen yksilöllinen kulutus, kotitaloussektorin kulutusmenot ja bruttokansantuote henkeä kohden 2005.
Maa | Taso, % Suomen tasosta | Maiden järjestys | ||||||
1a. Ekvivalentit nettorahatulot (EU-SILC) |
1b. Todellinen yksilöllinen kulutus |
1c. Kotitalouksien kulutus (kansantalouden tilinpito) |
1d. Bkt |
2a. Ekvivalentit nettorahatulot (EU-SILC) |
2b. Todellinen yksilöllinen kulutus |
2c. Kotitalouksien kulutus (kansantalouden tilinpito) |
2d. Bkt |
|
Luxemburg | 197 | 173 | 190 | 230 | 1 | 1 | 1 | 1 |
Norja | 136 | 126 | 127 | 156 | 2 | 4 | 5 | 2 |
Islanti | 126 | 138 | 139 | 117 | 3 | 2 | 3 | 4 |
Britannia | 126 | 129 | 141 | 104 | 4 | 3 | 2 | 10 |
Itävalta | 118 | 120 | 132 | 112 | 5 | 5 | 4 | 6 |
Irlanti | 114 | 108 | 113 | 125 | 6 | 12 | 12 | 3 |
Alankomaat | 113 | 116 | 120 | 114 | 7 | 6 | 7 | 5 |
Kypros | 111 | 92 | 104 | 80 | 8 | 17 | 16 | 17 |
Belgia | 110 | 111 | 118 | 105 | 9 | 10 | 8 | 9 |
Tanska | 105 | 110 | 110 | 110 | 10 | 11 | 13 | 7 |
Ranska | 104 | 114 | 118 | 97 | 11 | 7 | 10 | 13 |
Saksa | 101 | 111 | 126 | 100 | 12 | 9 | 6 | 11 |
Suomi | 100 | 100 | 100 | 100 | 13 | 14 | 17 | 12 |
Italia | 97 | 101 | 114 | 91 | 14 | 13 | 11 | 14 |
Ruotsi | 96 | 112 | 107 | 107 | 15 | 8 | 15 | 8 |
Espanja | 85 | 99 | 108 | 89 | 16 | 15 | 14 | 15 |
Slovenia | 82 | 77 | 83 | 75 | 17 | 20 | 20 | 18 |
Kreikka | 81 | 95 | 118 | 84 | 18 | 16 | 9 | 16 |
Malta | 79 | 80 | 86 | 67 | 19 | 18 | 19 | 19 |
Portugali | 69 | 78 | 87 | 66 | 20 | 19 | 18 | 21 |
Tšekki | 57 | 67 | 68 | 67 | 21 | 21 | 21 | 20 |
Unkari | 44 | 63 | 62 | 56 | 22 | 22 | 22 | 22 |
Slovakia | 42 | 57 | 60 | 53 | 23 | 25 | 23 | 24 |
Viro | 41 | 58 | 57 | 55 | 24 | 24 | 25 | 23 |
Puola | 37 | 53 | 53 | 44 | 25 | 26 | 26 | 26 |
Latvia | 35 | 50 | 50 | 43 | 26 | 27 | 27 | 28 |
Liettua | 34 | 58 | 60 | 46 | 27 | 23 | 24 | 25 |
Lähteet: Eurostat. EU-SILC 2006 -tutkimus (a), Maailmanpankki (b), Eurostat (c ja d). Tiedot on ostovoimakorjattu kotitalouksien kulutusmenojen, todellisen yksilöllisen kulutuksen tai bruttokansantuotteen hintatasoilla.
Päivitetty 9.6.2008