Yritystoiminta muutoksessa - tilasto sopeutuu
- Monikansalliset yritysverkostot yleistyvät
- Aineettomat tuotannontekijät vauhdittavat kasvua
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Aineettomat tuotannontekijät vauhdittavat kasvua
Palveluiden, etenkin korkean jalostusasteen palveluiden, roolin odotetaan edelleen kasvavan teollisessa toiminnassa. Teollisten palveluiden osuus liikevaihdosta ei tilastojen perusteella ole juuri kasvanut viimeisinä kymmenenä vuotena, mutta palveluiden lisääntyminen liittyy erityisesti valmistuttamisen, alihankinnan, teollisten oikeuksien luovuttamisen, tytäryhtiöiden toiminnan koordinoinnin ja kauppatavaroiden välittämisen yleistymiseen.
Teollisuudessa palveluiden merkitys on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Jos teollisuutta mitattaisiin perinteisesti tavaratuotannon avulla, jäisi merkittävä osa tuotoksesta kattamatta. Palveluiden lisääntymisen myötä myös raaka-ainekulujen osuus tehdasteollisuuden ostokuluista on pienentynyt. Osuuttaan ostokuluista on kasvattanut erityisesti kauppatavaroiden hankinta, josta on tullut merkittävä kustannuserä. Lisäksi ulkopuolelta ostettujen palveluiden ja aineettomien hankintojen osuus on hieman kasvanut. (Kuvio 4).
Kuvio 4. Tehdasteollisuuden ostokulujen rakenteen muutos 1995-2006
Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto
Tutkimus- ja kehittämismenot ovat eräs selkeimmin mitattavissa oleva aineeton tekijä. T&k-menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Suomessa voimakkaasti 1990-luvun lopulla (kuvio 5). Myös patenttien määrä korreloi talouskehityksen kanssa: patentit liittyivät merkittävään osaan viennin kasvusta Suomessa 1990-luvulla. Tilastoilla pystymme mittaamaan panostuksia t&k-toimintaan ja patentointiin kansallisesti, mutta emme sitä, minkä verran Suomessa hyödynnetään ulkomaisen t&k-toiminnan tuloksia tai päinvastoin.
Useat tutkijat toteavat, että pääselitys talouskasvun jatkumiseen ei liene kansainvälistyminen vaan erityisesti muutos tiedon ja aineettomien tuotannontekijöiden käytössä. Suomessa talouskasvu on ollut nopeampaa kuin aineellisten panosten käyttö tuotannossa, joten talouden riippuvuus materiaalista on heikentynyt. Tämä on herättänyt myös huolestunutta keskustelua investointien vähäisyydestä. Kiinteän pääoman bruttomuodostus (ts. investoinnit) ei enää näyttäisi selittävän yhtä suurta osaa tuotannon kasvusta kuin ennen. Aineettomista tekijöistä kiinteän pääoman bruttomuodostus sisältää mm. ohjelmistot, mineraalien etsinnän sekä taiteen ja viihteen alkuperäisteokset, mutta ei vielä t&k-menoja. (Kuvio 6).
Kuvio 5. T&k-menot suhteessa bruttokansantuotteeseen
Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus, tutkimus ja kehittämistoiminta
Kuvio 6. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen suhde bruttokansantuotteeseen sekä bruttokansantuote 1975-2007
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
Työvoiman koulutustason nousu ja rakenteen muutos ovat merkkejä aineettoman osaamispääoman merkityksen kasvusta. Tietoa ja osaamista, luovuutta ja innovaatiota talouden keskeisinä tuotannontekijöinä ei pystytä vielä riittävästi kuvaamaan tilastoilla. Miten mitata aineetonta taloutta, esimerkiksi osaamista tuotannontekijänä? Mikä on sen arvo? Miten se painotetaan yhteen aineellisten ilmiöiden kanssa?
Tilastojen on kuvattava myös vaikeasti mitattavia ilmiötä mutta pitäydyttävä objektiivisesti kuvattavissa olevissa asioissa. Koska aineettomille tuotannontekijöille ei ole aina löydettävissä yksiselitteistä rahamääräistä mittaria, voi mittarin valinta sisältää arvostuksia. Myös aineettomien tuotannontekijöiden kuvaamisen tavoitteena on oltava kansainvälinen vertailukelpoisuus, joten ilmiö on aluksi määriteltävä ja rajattava yhteisen kansainvälisen lähestymistavan sopimiseksi. Tämä ei käy yhdessä yössä, ja yritystoiminta jatkaa nopeaa muutostaan.
Lähteet:
Baldwin, J. R. ja Gellatly, G. (2007) Global Links: Multinationals in Canada: An Overview of Research at Statistics Canada, Statistics Canada.
Connolly, M. (2008) Merchanting, Central Statistics Office of Ireland at the invitation of the UNECE Conference of European statisticians, Joint UNECE/Eurostat/OECD Meeting on National Accounts, 21-24.4.2008.
Hyytinen, A. ja Rouvinen P. (toim.) (2005) Mistä talouskasvu syntyy? Taloustieto (ETLA B 214).
Ilmakunnas, P. - Maliranta, M. (2004) Foreign Medicicane: A Treatment Effect Analysis of the Productivity Effects of Foreign Ownership. Applied Economics Quarterly, Vol 50:1, 41-59.
Madsen J. B.(2008) Innovations and Manufacturing Export Performance in the OECD countries. Department of Economics, Monash University, Australia. Oxford Economic Papers 60, 143-167.
Rikama, S. ja Ali-Yrkkö J. (2008) Intia ja vanha EU vetävät palveluja, Kiina ja uusi EU teollisuutta. Tieto ja Trendit 2/2008, Tilastokeskus.
Päivitetty 9.7.2008