Matka lähikauppaan kertoo kotitalouden ekotehokkuudesta
- Palvelumatkat kuvaavat yhdyskuntarakenteen eriytymistä
- Joka toisella kotitaloudella lähikauppa on kävelyetäisyydellä
- Kaupat muuttavat nopeammin kuin asukkaat
- Kahden auton taloudet lisääntyvät kauppamatkan pidentyessä
- Autoilun kulut keskittyvät kaukana palveluista asuville
- Asumismuoto vaihtelee kotitalouden elinkaaren mukaan
- Kerrostalot keskustoissa, omakotitalot laitamilla
- Haasteena esikaupungistuminen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Haasteena esikaupungistuminen
Muuttovirtojen suuntautuminen kasvukeskusten esikaupunkeihin on haaste yhdyskuntasuunnittelulle asumisen ekotehokkuuden kannalta. Ihmiset voivat tehdä kestäviä kulutusvalintoja vain, jos vaihtoehtoja on todella olemassa. Jos palvelut sijaitsevat joukkoliikenteen ulottumattomissa, on sinne kuljettava autolla.
Koska ihmiset tekevät itselleen parhaat asumisvalinnat tarjolla olevista vaihtoehdoista, tulisi asumistoiveita kyetä ottamaan asuinalueiden suunnittelussa aiempaa paremmin huomioon. Liian usein rakentamisessa painottuvat vain taloudelliset ja tekniset seikat (ks. Esikaupungistumista...).
Esikaupungistumisen haasteeseen voitaisiin vastata muun muassa kehittämällä uudenlaisia, ihmisten asumistoiveita vastaavia pientalo- ja kortteliratkaisuja lähellä joukkoliikenne- ja muita palveluja. Ne mahdollistavat kaupunkimaisen elämäntavan ja niiden avulla päästäisiin ekotehokkaampaan asumiseen ja kuluttamiseen kuin väljemmässä yhdyskuntarakenteessa. (Ks. Lahti - Halonen 2006.) Lähikauppakin saattaisi sijaita mukavan kävelymatkan päässä.
Lähteet:
Aro, T. 2007.Valikoiva muuttoliike osana pitkän
aikavälin maassamuuttokehitystä. Yhteiskuntapolitiikka
4/2007.
Esikaupungistumista ei pidä moralisoida. Tekniikka &
Talous 22.9.2008. Saatavissa: http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article131812.ece#
[Viittauspäivä 7.11.2008.]
Juntto, A. 2007.Suomalaisten asumistoiveet ja
mahdollisuudet. Tulot ja kulutus. Tilastokeskus ja
ympäristöministeriö, Helsinki.
Kytö, H. - Väliniemi, J. 2007. Kauas kauppa karkaa
- vai karkaako? Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomessa
vuosina 2003-2005. Julkaisuja 3/2007.
Kuluttajatutkimuskeskus.
Lahti, P. - Halonen, M. 2006. Asuinympäristön
muutos ja sen ekotehokkuus Suomessa 2000-2030. Arviointimallin
kehitys ja soveltaminen kahdessa yhdyskuntarakenneskenaariossa.
Nykykehitys ja kaupunkimaisen pientalon vaihtoehto. VTT Yhdyskunnat
ja infrastruktuuri. Espoo. [Päivitetty verkkoversio 2007.]
Moottoriajoneuvokanta 2007.Tilastokeskus.
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/mkan/index.html
[17.10.2008.]
Myrskylä, P. 2008. Pendelöinti muokkaa
kuntarakennetta ja asumista. Hyvinvointikatsaus 1/2008.
Nivalainen, S. 2003.Where do migrants go? An
analysis of rural and urban destined/originated migration in
Finland in 1996-1999. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen
työpapereita 66.
Ruotsalainen, P. 2007.Muuttajan tulot kasvavat
ripeästi. Hyvinvointikatsaus 3/2007.
Sirkiä, T. 2008. Palvelut haettava yhä kauempaa.
Hyvinvointikatsaus 3/2008.
Strandell, A. 2005. Asukasbarometri 2004.
Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö
746. Ympäristöministeriö, Helsinki.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 15.12.2008