Miten tuottavuuden kehitystä mitataan julkisissa palveluissa?

  1. Tuottavuustilasto ei kerro palvelujen onnistumisesta
  2. Palvelut maksetaan veroina
  3. Laatu voidaan ymmärtää monella tavalla
  4. Julkisten palvelujen tuottavuuskehitys on muuta kansantaloutta heikompaa
  5. Liikelaitostaminen näkyy
  6. Kehitys heikointa kunnissa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Liikelaitostaminen näkyy

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus laski vajaan prosentin vuonna 2007 (Taulukko 4). Vuonna 2005 kokonaistuottavuus oli jo hieman positiivinen, mutta kehitys ei ole jatkunut, sillä tuotosmäärän tasaisesta kasvusta huolimatta panoskäyttö on kasvanut tuotosta nopeammin.

Taulukko 4. Kuntien ja kuntayhtymien tuotoksen volyymin, kokonaispanoksen volyymin ja kokonaistuottavuuden muutos toimialoittain vuosina 2001-2007*, prosenttia edellisestä vuodesta

    2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007*
Koulutus Tuotos 0,3 0,7 0,1 0,0 2,2 - 0,4 1,1
  Kokonaispanos 1,6 1,8 1,5 0,5 1,8 - 0,6 0,9
  Kokonaistuottavuus - 1,3 - 1,1 - 1,4 - 0,6 0,4 0,3 0,2
Terveyden-
huoltopalvelut
Tuotos 0,4 0,7 1,1 4,0 4,4 0,7 0,5
  Kokonaispanos 3,7 3,6 2,9 5,5 4,3 1,4 1,3
  Kokonaistuottavuus - 3,2 - 2,8 - 1,8 - 1,4 0,1 - 0,7 - 0,8
Sosiaali-
palvelut
Tuotos - 1,7 1,0 0,2 0,1 1,8 0,8 1,2
  Kokonaispanos 3,9 3,0 0,7 0,9 1,5 2,3 3,8
  Kokonaistuottavuus - 5,3 - 1,9 - 0,5 - 0,8 0,3 - 1,5 - 2,5
Yhteensä Tuotos - 0,2 0,8 0,5 1,7 3,0 0,4 0,9
  Kokonaispanos 3,1 2,9 1,9 2,7 2,8 1,0 - 1,7
  Kokonaistuottavuus - 3,1 - 2,0 - 1,4 - 1,0 0,2 - 0,6 - 0,8
* ennakkotieto

Kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuoltopalveluissa merkittävimpänä kehityksenä, hoitotakuun tuoman leikkausjonojen purun lisäksi, on vuosina 2004 ja 2005 lisääntynyt liikelaitostaminen, joka näkyy tilastoissa tuotoksen ja kokonaispanoksen kasvuna. Tuolloin muun muassa HUS perusti laboratoriopalveluita tarjoavan Huslabin.

Sosiaalipalveluissa suuntaus on viime vuosina ollut se, että resursseja on siirretty vanhusten laitoshuollosta palveluasumiseen. Koulutuspalveluissa kehitys on ollut maltillista varsinkin tuotospuolella, johon suurelta osin vaikuttaa perusopetuksen tasaisena pysyttelevä oppilasmäärä.

Kokonaistuottavuus on kasvanut kahtena peräkkäisenä vuotena, joista vuonna 2006 tuotos laski ensimmäistä kertaa millään toimialoista tällä vuosituhannella. Vuoden 2005 kasvupiikki johtuu kansantalouden tilinpidon sektorirajauksen muutoksesta, joka ei vaikuta tuottavuuteen, koska vaikutus kohdistuu yhtä lailla sekä tuotokseen että panokseen.

Tuotosmäärä on kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvanut oleellisesti ja keskeiset laatutekijät on otettu huomioon tuotosmäärän yhteenlasketussa volyymissä. Kuitenkin tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa, sillä tuotantopanokset ovat kasvaneet aina vähintään yhtä nopeasti kuin tuotantomäärä. Selitykseksi ei riitä terveyspalveluiden monipuolistuminen tai hoidettavien henkilöiden vaatiman hoidon lisääntyminen, sillä ne on otettu huomioon DRG- ja RUG-tiedoissa (ks. edellinen juttu). Toisaalta palkkojen ja muiden tuotannontekijöiden hintojen muutokset on häivytetty panoskäytöstä. Selitystä pitäisi etsiä näiden tekijöiden ulkopuolelta siitä, miten panoksia on yhdistetty lisätuotannon aikaansaamiseksi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.12.2008