Teollisuuden toimialakatsaus III/2008
- Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
- Teollisuustuotanto kääntyi laskuun Suomessa, EU-alueella ja USA:ssa
- Tuottajahinnat kohosivat runsaat 5 prosenttia vuodentakaisesta
- Kotimaan myynti kasvoi enemmän kuin myynti ulkomaille
- Teollisuuden palkkasumman kasvuvauhti hidastui
- Teollisuusyritysten suhdannenäkymät heikkenivät nopeasti
- Fokus: Teollisuusyritykset siirtyneet ahkerasti ulkomaille
- Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Fokus: Teollisuusyritykset siirtyneet ahkerasti ulkomaille
Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille on tuoreen tutkimusaineiston mukaan ollut suomalaisissa teollisuusyrityksissä yleisempää kuin monissa muissa EU-maissa. Korkean teknologian teollisuus on muuta teollisuutta aktiivisemmin ulkoistanut ja siirtänyt toimintojaan ulkomaille.
Monikansallisissa yrityksissä tuotannon arvoketju kattaa tyypillisesti monia maita ja maanosia. Tuotantoprosessi pilkotaan osiin, jotka kilpailutetaan ja tuotetaan globaalisti siellä missä on tarjolla kilpailukykyisin vaihtoehto. Erityisesti teollisuustuotantoa sekä tuotantoa tukevia palvelutoimintoja on yleisesti siirtynyt pois EU-maista.
Tutkimukseen osallistuneista maista teollisuusyritykset Irlannissa, Tanskassa, Suomessa ja Sloveniassa olivat ahkerimmin ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille. Irlantilaisista teollisuusyrityksistä yli puolet ja tanskalaisista ja suomalaisista noin kolmannes oli siirtänyt joko ydinliike- tai tukitoimintojaan ulkomaille. On huomattava, että Irlannin voimakkaan talouskasvun ja kansainvälistymisen taustalla ovat maahan sijoittuneet monikansalliset yritykset.
Teollisuustuotantoa on siirtynyt 2000-luvulla huomattavasti vanhoista EU-maista uusiin, kuten Tsekkiin, Puolaan ja Baltiaan. Tsekki uutena EU-jäsenmaana on ennemminkin vastaanottanut teollisuustuotantoa muista maista kuin ollut itse aktiivisesti siirtämässä yritystensä toimintoja ulkomaille. Vajaat 10 prosenttia tsekkiläisistä teollisuusyrityksistä ilmoitti siirtäneensä toimintojaan ulkomaille, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa jäsenmaissa.
Kuvio 7: Toimintojaan ulkomaille 2001-2006 ulkoistaneet tai siirtäneet teollisuusyritykset eri EU-maissa, osuus vähintään 100 hengen yrityksistä.
Korkean teknologian teollisuusyritykset, kuten sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa tuottavat yritykset, ovat siirtäneet toimintojaan ulkomaille selvästi muuta teollisuutta herkemmin kaikissa maissa. Poikkeuksen tekee Portugali, jossa korkean teknologian teollisuus oli siirtänyt toimintojaan hieman muuta teollisuutta harvemmin.
Kiina suosiossa
Toiset EU-maat ovat selvästi suosituin kohde teollisuusyritysten siirtäessä tai ulkoistaessa toimintojaan ulkomaille. Etenkin Itä-Euroopan uudet EU-maat ovat houkutelleet teollisuustuotantoa vanhoista EU-maista mutta myös vanhat EU-maat ovat pitäneet pintansa siirtojen kohdemaina melko hyvin.
Aasian maista Kiina on selvä ykkönen teollisuusyritysten toimintojen siirtojen kohdemaana. Erityisesti Saksan teollisuusyritykset ovat suunnanneet aktiivisesti Kiinaan, noin 28 prosenttia toimintojaan siirtäneistä saksalaisyrityksistä valitsi kohdemaakseen Kiinan. Kiina oli suosittu kohdemaa myös suomalaisille sekä tanskalaisille teollisuusyrityksille (23 %). Erot eri EU-maiden välillä ovat huomattavia, sillä alle 10 prosenttia toimintojaan ulkoistaneista tai siirtäneistä teollisuusyrityksistä Hollannissa, Sloveniassa ja Portugalissa oli valinnut Kiinan kohdemaakseen.
Kuvio 8: Kiina toimintojen ulkoistusten ja siirtojen kohdemaana eri EU-maissa, osuus ulkoistaneista vähintään 100 hengen teollisuusyrityksistä.
Kiinaa on usein ja varsinkin aiemmin pidetty perusteollisuuden mekkana. Tutkimuksen mukaan Kiina kuitenkin houkuttelee suhteellisesti enemmän korkean teknologian yrityksiä kuin muuta teollisuutta kaikista maista Italiaa lukuun ottamatta. Saksalaisista ja suomalaisista ulkoistaneista korkean teknologian yrityksistä noin kolmannes oli siirtänyt toimintojaan Kiinaan ja tanskalaisistakin yrityksistä lähes 30 prosenttia.
Usein ulkoistusten kohdemaana mainitulla Intialla on teollisuusyrityksille selvästi Kiinaa vähäisempi merkitys. Saksalaisista, suomalaisista, tanskalaisista ja irlantilaisista teollisuusyrityksistä noin 10 prosenttia oli ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan Intiaan. Korkean teknologian teollisuudelle Intian merkitys oli kuitenkin suurempi.
Työvoimakustannukset avainasemassa
Yleisesti ottaen työvoimakustannusten vähentäminen ja sitä kautta parempi iskukyky markkinoilla on eräs keskeinen syy kun yritykset päättävät ulkoistaa tai siirtää toimintojaan ulkomaille. Työvoimakustannusten vähentäminen houkuttelee teollisuusyrityksiä siirtymään ulkomaille selvästi palveluyrityksiä yleisemmin. Useimmissa maissa vähintään puolet teollisuusyrityksistä piti työvoimakustannusten vähentämistä tärkeänä syynä siirtyä ulkomaille. Suomessa ja Saksassa erot teollisuus- ja palveluyritysten välillä olivat kuitenkin suhteellisen vähäiset.
Kuvio 9: Työvoimakustannusten vähentäminen tärkeä syy ulkoistaa tai siirtää toimintoja ulkomaille eri maissa, osuus ulkoistaneista vähintään 100 hengen yrityksistä.
Ulkomaille siirtymistä vauhdittavat toki monet muutkin tekijät, kuten pääsy uusille markkinoille tai uuden teknologian tai tietotaidon saatavuus. Saksalaisista teollisuusyrityksistä yli puolet ja italialaisista 43 prosenttia piti pääsyä uusille markkinoille tärkeänä syynä toimintojen siirroille ulkomaille. Suomalaisyrityksistä tätä mieltä oli 26 prosenttia mutta tanskalaisista vain 11 prosenttia.
Kilpailukykyä ulkomailta
Ulkomaille ulkoistamisen ja siirtämisen vaikutuksia kilpailukykyynsä teollisuusyritykset arvioivat erittäin myönteisesti kaikissa maissa. Positiivisimpia arvioissaan olivat saksalaiset yritykset, joista lähes 90 prosenttia ilmoitti kilpailukykynsä kohentuneen ulkoistusten myötä. Myös suomalaiset teollisuusyritykset olivat tyytyväisiä toimintojen ulkoistamiseen ja siirtämiseen ulkomaille, noin 70 prosenttia teollisuusyrityksistä arvioi vaikutukset kilpailukykyyn myönteisiksi.
Kuvio 10: Ulkoistuksilla ja toimintojen siirroilla positiivinen vaikutus kilpailukykyyn eri maissa, osuus ulkoistaneista vähintään 100 hengen yrityksistä.
Kaikissa maissa teollisuusyritykset ilmoittivat palveluyrityksiä useammin kilpailukyvyn kohenemisesta ulkomaille ulkoistamisesta tai siirroista johtuen. Erot teollisuus- ja palveluyritysten välillä olivat suurimmat Italiassa, Ruotsissa ja Sloveniassa.
Seuraava, vuoden 2008 viimeistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 27.3.2009.
Päivitetty 14.1.2009