Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina

  1. Euroopassa suuria eroja nuorten kotoa lähdössä
  2. Suomessa nuorten kotoa lähtö on aikaistunut
  3. Kaupungeissa valtaosa nuorista asuu itsenäisesti
  4. Suomalaiset nuoret itsenäistyvät yhä nuorempana

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suomalaiset nuoret itsenäistyvät yhä nuorempana

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana nuorten itsenäisen elämän aloitus on siirtynyt aikaisemmaksi. Kaikkialla Euroopassa naiset muuttavat lapsuudenkodistaan nuorempina kuin miehet, mutta maitten välillä on suuria eroja. Pohjoisessa Euroopassa kotoa lähdetään selvästi nuorempana kuin eteläisessä ja itäisessä Euroopassa. Suomalaisnuorten keskimääräinen kotoa muuttamisikä on Euroopan alimpien joukossa.

Kaupunkimaisissa kunnissa nuoret eivät asu vanhempiensa kanssa läheskään yhtä usein kuin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Myös maakuntien välillä on melko suuria eroja. Erot ovat suurimmillaan 20-24-vuoden iässä, mutta ne tasoittuvat vähitellen.

Suomessa niin naiset kuin miehetkin - muualla Euroopassa kuitenkin vain miehet - muuttavat aluksi asumaan yksin. Eurooppalaiset naiset taas muuttavat useimmiten asumaan yhdessä jonkun muun kanssa. Suomalaiset naiset ovat kuitenkin poikkeus: he muuttavat enimmäkseen asumaan yksin.

Lähteet:

Ilmonen, M. - Hirvonen, J. - Manninen, R. 2005. Nuorten asuminen 2005. Ympäristöministeriö, Helsinki.
The Life of Women and Men in Europe 2008. A statistical portrait. Eurostat.
Nikander, T. 1995. Suomalaismiehen perheellistyminen. Väestö 1995:1. Tilastokeskus.

______________________

Miten nuorten kotoa muuttamista mitataan?

Nuorten kotoa muuttamista tarkastellaan tässä artikkelissa kotona asuvien lasten avulla. Kotoa muuttaneiden osuus tietyssä ikäryhmässä saadaan, kun kaikista ikäryhmän nuorista vähennetään vanhempiensa kanssa asuvien lasten osuus. Perhetilastossa lapseksi luokitellaan vanhempiensa kanssa asuvat biologiset lapset ja ottolapset sekä puolison biologiset lapset ja ottolapset. Lapseksi ei sen sijaan luokitella kasvattilapsia eikä pelkän huoltajuussuhteen perusteella. Vuoden 1990 jälkeen lapseksi on luokiteltu vanhempiensa kanssa asuva henkilö siviilisäädystä riippumatta, ellei tällä ole samassa asuntokunnassa puolisoa tai lapsia.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.6.2009