Kuntaliitoksia syytä tarkastella myös aluetaloudellisin perustein

  1. Bkt työllistä kohden parempi tuotannon mitta
  2. Mittarit harvoin tasapainossa kunnittain
  3. Tuotanto ja asuminen eivät noudata kuntarajoja
  4. Suurliitoksista esimerkkinä Salo
  5. Uusikin Salo palkkojen nettomaksaja
  6. Turun seutukunnassa useita kuntaliitoksia
  7. Työllisiin suhteutettu bkt suurin Naantalissa
  8. Turun suunta näkyy palkkasuhteissa
  9. Pohjanmaalla ylitettiin seutukuntien rajoja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Pohjanmaalla ylitettiin seutukuntien rajoja

Kuntaliitoksia on tehty myös seutukuntien rajojen yli. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Härmänmaan kolmen kovan kunnan liitos on houkutellut mukaansa yhden naapuriseutukunnan kunnan.

Keski-Pohjanmaalla uusi Kokkola muodostuu kolmesta Kokkolan seutukunnan kunnasta sekä Kaustisen seutukunnasta Kokkolaan suuntaan loikanneesta Ullavasta. Kaksi kuntaa jäi liitoksen ulkopuolelle.

Kokkolan bruttokansantuote työllistä kohti ylittää selvästi koko maan keskiarvon (Taulukko 4). Muiden kuntien arvot jäävät reilusti maan keskiarvon alapuolelle. Kokkola on ollut alueen työssäkäyntikeskus. Muut yhdistyneet kunnat ovat olleet suurelta osin työllisten asuinalueita. Kuntaliitoksen ulkopuolelle jäänyt Kannus on poikkeus.

Alueen työllisten osuus työvoimasta on Kokkolassa maan keskitasoa ja muissa kunnissa suurempi. Sen sijaan työvoiman osuus työikäisestä väestöstä on vain Kälviällä koko maan tasolla, muissa hieman pienempi. Työikäisen väestön osuus väestöstä on kaikissa kunnissa alempi kuin koko maassa.

Kokkola on ollut alueen palkkojen nettomaksaja. Eniten muualta palkkoja on kerännyt Lohtaja, seuraavaksi eniten Ullava. Kannuksessa maksetut ja saadut palkat ovat samoissa lukemissa kuin koko maassa.

Uuden Kokkolan bruttokansantuote työllistä kohti putosi hieman, mutta se on edelleen selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Työssäkäynti on enää vain hieman plussalla, samoin maksettujen ja saatujen palkkojen suhde. Muilta osin indikaattorit ovat maan keskiarvojen tuntumassa.

Vuodenvaihteen kuntaliitosten yleisiä aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastelin Tieto&trendit-lehden edellisessä, helmikuun numerossa.

Taulukko 4. Kokkolan seutukunnan kuntien talousluvut

KOKOLAN SEUTUKUNTA + Ullava
  KUNTA Bkta (T)
per
Asukas (A) euroa
= Bkta
(T)
per
Työllinen (T) euroa
Työlliset (T)
per
Työlliset (A)
Työlliset (A)
per
Työvoima (A)
Työvoima (A)
per
Työikäinen väestö (A)
Työ-ikäinen väestö (A)
per
Väestö (A)
Maksetut (T)
per
Saadut (A) palkat
Saadut
(A)
per
Maksetut (T)
palkat
KOKO MAA 31 719 68 460 1,05 0,90 0,65 0,75 99 101
272 Kokkola 38 712 82 027 1,11 0,90 0,64 0,74 112 89
315 Kälviä 15 749 47 747 0,75 0,92 0,65 0,73 60 167
429 Lohtaja 11 236 48 541 0,57 0,91 0,63 0,71 40 250
885 Ullava 12 200 39 457 0,78 0,95 0,61 0,69 51 195
272 Kokkola (3+1) 34 055 77 635 1,03 0,90 0,64 0,74 103 97
95 Himanka 18 321 51 667 0,88 0,90 0,61 0,73 71 141
217 Kannus 23 823 55 745 1,03 0,92 0,63 0,71 99 101

 

Aluetalouden tunnusluvut kunnittain (Excel-tiedosto, 188 kt)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 14.4.2009