Miljardin klusteri
- kasvu keikoilla ja peleissä
- Elävää soittoa 200-300 miljoonalla
- Musiikin koulutusta eri tasoilla
- Iso siivu radiosta ja televisiosta
- Äänittämistä, kustantamista, valmistusta, kauppaa...
- Mitä kuunnellaan ja millä laitteilla?
- Soittimien valmistus pienyrittäjien käsissä
- Säveltäjille pieni puro
- Musiikkipeleissä kasvuala
- Mitä kuuluu musiikkiklusteriin?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Mitä kuuluu musiikkiklusteriin?
Klusteri-sanaa käytetään yleensä viittaamaan jonkun ilmiöalueen kokonaisuuteen. Esimerkiksi metsäklusteri tarkoittaa kaikkia olennaisia taloudellisia ilmiöitä, jotka liittyvät metsän taloudelliseen hyödyntämiseen. Usein puhutaan laajasta ja suppeasta klusterista riippuen siitä, kuinka laajasti erilaisia yhteyksiä otetaan tarkastelussa huomioon. Klusteri ei saa kuitenkaan olla liian laaja ja moniulotteinen ollakseen mielekäs.
Musiikkiklusterista voidaan puhua ainakin kolmella eri tasolla. Suppea klusteri sisältää kaksi ryhmää:
1) musiikin ydinilmiöt
2) toiminnat, joissa musiikki on selkeästi pääosassa
Ytimeen kuuluvat mm. säveltäminen, kustantaminen, konsertit, äänittäminen, monistaminen ja myynti. Myös musiikkikoulutus pitää ehdottomasti laskea mukaan musiikin ytimeen. Ilman sitä ei olisi muita vaiheita.
Radio taas kuuluu selvästi jälkimmäiseen alaryhmään, koska lähes kaikkien kanavien ohjelma-ajasta yli puolet on musiikkia. Kuuntelulaitteista mukana ovat ne laitteet, joita käytetään pääosin musiikin kuunteluun kuten Ipodit jne.
Laaja klusteri sisältää suppean klusterin lisäksi ilmiöt, joissa musiikki on tärkeässä osassa vaikkei ensisijainen asia olekaan. Tärkein tällaisista ilmiöistä lienee televisio. Musiikilla on tärkeä rooli eri kanavien ohjelmistossa etusijalla tai taustalla, mutta muun ohjelmiston osuus on vielä suurempi ainakin useimmilla kanavilla. Siksi oheiseen laskelmaan on otettu mukaan sama osuus televisioyhtiöiden liikevaihdosta kuin mikä musiikilla on kaikkien kanavien yhteenlasketusta viikoittaisesta ohjelma-ajasta. Sen sijaan on jätetty ainakin toistaiseksi pois televisiovastaanottimien myynnin arvo. Samantyyppinen ongelma liittyy musiikkipelien konsoleihin, joilla ainakin toistaiseksi pelataan enemmän muita kuin musiikkipelejä.
Musiikin kuuntelulaitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: pelkkiin musiikkilaitteisiin ja laitteisiin, joilla kuunnellaan myös musiikkia. Jälkimmäisistä taloudelliselta merkitykseltään isoimmat, kännykät ja tietokoneet, ovat ongelmallisia, koska ei tiedetä, mikä osuus niiden käytöstä liittyy musiikkiin. Visaisen ongelman muodostavat myös internet ja sen kautta välittyvä maksuton ja maksullinen musiikki. Ne on otettu mukaan laskelmiin vain siltä osin kuin digitaalisesta myynnistä tai lisenssisopimuksista on olemassa tietoa. Kovin paljoa ei tietoa ole.
Kattavassa klusterissa laskelmiin pitäisi ottaa mukaan kaikki edes vähän musiikin kanssa olevat toiminnot, vaikkapa vaatemyymälässä soivan taustamusiikin arvioitu vaikutus myyntiin, samoin kaikki laitteet, joilla kuunnellaan edes joskus musiikkia. Silloin pitäisi tehdä vaihtoehtoislaskelma myynnistä ilman musiikkia ja sen kanssa. Tähän kuuluvat myös vaikkapa muusikkoelämäkerrat ja monet musiikkia käsittelevät kirjat. Monesti ne toki sisältyvät jo ydinryhmään kuuluvien musiikin kustannusyritysten valikoimiin.
Soitto soi myös rahatalouden ulkopuolella
Käyttämässäni klusteritarkastelussa on otettu huomioon vain rahatalous, harrastus- ja vapaaehtoistoiminta jää tarkastelun ulkopuolelle. Musiikin rahatalouden ulkopuolella tapahtuvan toiminnan yhteiskunnallinen merkitys lienee suurempi kuin rahatalouden.
Lähteet:
Toimiluvanvaraisten radioiden sisältötutkimus 9/2007. Viestintäviraston tutkimuksia.
Teoston tilastot
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry
Päivitetty 15.7.2009