Investoinnit kasvuun Venäjällä, kiitos!
- Talouskriisi iski voimalla globalisaation mallioppilaisiin
- Venäjälle iskussa iso lommo
- Investointien romahdus ei lupaa hyvää Venäjälle eikä Suomelle
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Venäjälle iskussa iso lommo
Talouden supistuminen yhtenä vuonna on selkeä mutta liian yksinkertainen kriisin kustannusten mittari. Parempi mutta hankalampi mittari on katsoa, millainen pidemmän aikavälin menetys aiheutuu. Koska pidempi aikaväli on kauempana tulevaisuudessa, joudumme heikommalle jäälle. Silloin kannattaa piiloutua leveämpien hartioiden taakse. Kansainvälisellä valuuttarahastolla on sellaiset. Se julkaisee kaksi kertaa vuodessa arvion eri maiden kansantulosta muutaman vuoden päästä, viimeksi vuodelle 2013. Otetaan siis lokakuussa 2008 esitetyt arviot ja verrataan niitä huhtikuussa 2009 esitettyihin. Lokakuussa oltiin vielä optimistisia, huhtikuussa pessimismi oli monien maiden osalta syvimmillään. Mitä havaitaan?
Jotkut maat selviävät tämän veikkauksen mukaan pienillä lommoilla, niiden joukossa kriisin kotimaa Yhdysvallat. Jotkut maat menettäisivät jopa viidenneksen vuodelle 2013 ennustetusta kansantulostaan. Niitä ovat Viro, Latvia, Liettua, Ukraina ja Venäjä.
Venäjästä ei siis todellakaan olisi tulossa maailman viidenneksi suurinta kansantaloutta vuonna 2020. Se ei myöskään olisi silloin innovaatioihin perustuva yhteiskunta, niin kuin tavoitteeksi on asetettu. Ja tuskinpa se myöskään olisi maailman paras paikka ihmisen asua, kuten Vladimir Putin asetti tavoitteeksi. Ehkä kyse on pikemminkin umpikujasta, niin kuin presidentti Medvedev puolestaan juuri huokasi.
Miksi Venäjää koskevat odotukset ovat romahtaneet niin poikkeuksellisen paljon? Osasyy on varmasti se, että vuosi sitten oltiin yksinkertaisesti liian optimistisia. Venäjää koskevilla odotuksilla on kovin kauan ollut tapana heilahdella yhdestä äärimmäisyydestä toiseen. Mutta jotain muutakin on tapahtunut, eikä vain odotuksissa vaan venäläisissä tilastoissa - ja siksi ehkä todellisuudessakin.
Venäjän kasvua on vetänyt eteenpäin rakennemuutos. Se on tarkoittanut nykyaikaisten palveluiden ilmaantumista maahan ja kulutuksen nopeaa kasvua. Keskiluokan vaurastuminen merkitsee jatkuessaan myös yhteiskunnan pikkuporvaristumista. Se on yksi maailman vahvimmista muutosvoimista. Kriisin aikanakaan kulutus ei ole ainakaan vielä mitenkään romahtanut, laskenut vain muutaman prosentin.
Tätä perusmuutosta on säestänyt öljyn hinta, jota muut tärkeät vientihinnat seuraavat. Vuoden alusta lähtien on kuitenkin todistettu paradoksia. Kun öljyn hinta on noussut, Venäjän talousennusteet ovat sukeltaneet yhä alemmas. Miksi ihmeessä?
Tilastojen nautiskelijat tietävät, että erä "varastojen muutos" kansantalouden taseessa voi tarjota monenlaisia pähkinöitä. Tämä pätee mitä suurimmassa määrin myös Venäjällä. Ensin, vuosikausia, tilastot väittivät, että kovin suuri osa tuotannon kasvusta itse asiassa vain paisutti varastoja. Tätä oli aina vähän vaikea uskoa. Ja nyt pääosa tuotannon laskusta selittyisi varastojen tyhjentämisellä. Tämä on uskottavampaa, mutta voiko uskoa jälkimmäiseen uskomatta edelliseen?
Päivitetty 8.9.2009