Kaupan toimialakatsaus II/2009

  1. Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta
  2. Kaupan liikevaihdon sukellus jatkui toisella neljänneksellä
  3. Kaupan alalla työllisten määrä väheni tuntuvasti
  4. Kaupan näkymät jatkuivat synkkinä
  5. Fokus: Mistä kaupan toimialojen erilainen shokkiherkkyys johtuu?
  6. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Mistä kaupan toimialojen erilainen shokkiherkkyys johtuu?

Autokauppa, tukkukauppa ja vähittäiskauppa ovat kehittyneet hyvin eri tahtiin viimeiset kolme vuosineljännestä. Tukkukaupassa raju pudotus alkoi jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, kun auto- ja vähittäiskaupassa pysyttiin tuolloin vielä maltillisen kasvun puolella. Lisäksi myös vähittäiskaupan ja autokaupan alatoimialojen kehityksessä on selkeitä eroja. Näitä eroja selittää toimialojen erilainen herkkyys kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuviin shokkeihin.

Ensinnäkin on tarkasteltava, syntyykö shokki tarjonta- vai kysyntäpuolen kautta. Esimerkiksi optisen alan vähittäiskauppaan tuli uusi iso ketju vuoden 2007 toisella vuosipuoliskolla, jolloin varsinkin alan halvempien hyödykkeiden tarjonta lisääntyi. Kuluttajat ostivat alan hyödykkeitä entistä enemmän, mutta selvästi matalampaan hintaan, jolloin optisen alan vähittäiskaupan liikevaihto supistui hieman vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Toiseksi meillä pitää olla käsitys siitä, mikä joukko toimijoita muodostaa kysynnän ja tarjonnan. Suomessa tilastoidun kaupan hyödykkeitä tarjoavat sekä suomalaiset yritykset että ulkomaiset sivuliikkeet, joiden päätoimiala on kauppa. Hyödykkeitä tarjoavat sekä kiinteät että virtuaaliset kauppapaikat, joiden toiminta on määritelty yritysten alle, jotka ovat rekisteröityneet Suomessa arvonlisävelvollisiksi. Suomeen tilastoidun kaupan tuotteita ja palveluita eli hyödykkeitä kuluttavat lähinnä kotimaiset kuluttajat, kotimaiset ja ulkomaiset yritykset sekä kotimaan julkinen sektori.

Tukkukaupan välittämille hyödykkeille on kysyntää yrityksissä, jotka toimivat sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilla. Vähittäiskaupan tuottamia hyödykkeitä taas kysyvät pääasiassa kuluttajat kotimaassa. Sen sijaan autokauppa sisältää autojen tukkukauppaa, vähittäiskauppaa sekä autojen huoltoa ja korjaustoimintaa, jolloin autokaupan palveluja ja tuotteita kysyvät sekä kotimaiset että ulkomaiset yritykset ja kuluttujat kotimaassa. Autojen vähittäiskauppa Suomessa oli kääntynyt jo laskuun vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä, mutta autojen tukkukauppa Venäjälle piti autokaupan kasvussa. Autokaupan romahdusta alkuvuonna 2009 selittääkin erityisesti Venäjälle suuntautuneen autojen tukkukaupan hyytyminen. Toisin sanoen Venäjällä toimivat yritykset eivät enää tilanneet autoja Suomeen rekisteröidyiltä autojen läpivientiin erikoistuneilta yrityksiltä, kun kansainvälisen talouskriisin vaikutukset heijastuivat autojen kysyntään Venäjällä.

Kolmanneksi on eriteltävä, mitkä tekijät vaikuttavat hyödykkeiden kysyntään ja kysyttyyn määrään. Yksinkertainen kysyntäkäyrä osoittaa hyödykkeen oman hinnan ja sen kysytyn määrän välisen yhteyden. Siten hyödykkeen kysytty määrä riippuu vain kyseisen hyödykkeen hinnasta, muut tekijät heijastuvat sen sijaan hyödykkeen kysyntään eli kysyntäkäyrä siirtyy. Kunkin hyödykkeen kysyntä kotitalouksissa riippuu kotitalouksien sekä käytettävissä että odotettavissa olevista tuloista ja kulutustottumuksista. Hyödykkeen kulutustottumus riippuu asenteista hyödykettä kohtaan, hyödykkeen välttämättömyydestä sekä korvattavuudesta toisella.

Autojen kysynnän romahdus Venäjällä vuoden 2009 alussa johtunee siitä, että uusi auto on ylellisyyshyödyke, jonka kysyntä reagoi voimakkaasti venäläisten kotitalouksien käytettävissä olevien ja odotettavasti olevien tulojen laskuun. Maailmanlaajuisen taantuman myötä Venäjän öljyteollisuuden tuotteiden kysyntä laski. Öljyteollisuuden tulojen lasku näkyi pienellä viivellä muilla sektoreilla Venäjällä ja alkoi selvästi heijastua venäläisten kotitalouksien käytettävissä ja odotettavissa oleviin tuloihin vuoden 2009 alussa.

Ruokatuotteet ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joiden kulutus pysyy vakaana, vaikka niiden hinnat muuttuisivat rajustikin. Toki, jos jonkin ruokatuotteen hinta suhteessa muihin ruokatuotteisiin nousee huomattavasti, kuluttajat alkavat suosia suhteellisesti halventuneita ruokatuotteita. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa naudanlihan hinta nousi rajusti tarjontapuolen shokin takia, jolloin kuluttajat siirtyivät käyttämään muita lihatuotteita. Kun samaan aikaan vielä ilmastomuutoskeskustelu kytkettiin naudanlihan tuotantoon, niin kuluttajien asenteissa tapahtunut muutos laski naudanlihan kulutusta entisestään.

Neljänneksi on ymmärrettävä, mitkä tekijät vaikuttavat kunkin hyödykkeen tarjontaan ja tarjottuun määrään. Hyödykkeen tarjottu määrää riippuu vain kyseisen hyödykkeen hinnasta, muut tekijät näkyvät sen sijaan hyödykkeen tarjonnassa tapahtuvina muutoksina. Kaupassa kunkin hyödykkeen tarjontaa säätelevät kilpailutilanne markkinoilla ja hyödykkeen välittämiseen tarvittavien tuotantopanosten, kuten palkkojen, laitteiden ja vuokrien hinnat. Markkinoiden kilpailutilanne riippuu yritysten lukumäärästä, hyödykkeiden saatavuudesta kaikille alan yrityksille ja toimialalle tulon helppoudesta. Tuotantopanosten kysyntä on johdettua. Niitä ei osteta niiden itsensä vuoksi, vaan jotta pystyttäisiin tuottamaan hyödykkeitä. Koska huomattava osa tukkukaupan liikevaihdosta sisältää muilla toimialoilla tarvittavien tuotantopanosten, kuten esimerkiksi polttoaineiden ja laitteiden välitystä on ymmärrettävää, että teollisuuden syöksy kotimaan ja ulkomaan markkinoilla heijastui tukkukaupan kysyntään välittömästi.

On merkittävää, että kuluttajat selvästi ennakoivat taantuman tuloa Suomeen jo kesällä 2008. Tämä näkyi sekä kuluttajabarometrissa että ylellisyyshyödykkeiden kysynnässä, joka reagoi herkimmin odotettavasti olevien tulojen laskuun. Kuluttajabarometrin Suomen työttömyystilannetta ennakoiva saldoluku meni pakkaselle kesällä 2008. Samaan aikaan veneiden vähittäiskaupan kysyntä kääntyi laskuun. Sen sijaan välttämättömyyshyödykkeiden, kuten päivittäistavaroiden kysyntä vähittäiskaupassa ei juurikaan ole reagoinut odotettavissa olevien tulojen laskuun. Päivittäistavaroiden kysytty määrä on pudonnut hieman alkuvuonna 2009 verrattuna edellisvuoteen, kun alkuvuoden hinnat ovat yhä huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Kaupan taantuma Suomessa johtuu kysyntäpuolen maailmanlaajuisesta shokista. Autokaupan taantuman taustalla on kyse siitä, että kysymyksessä on ylellisyyshyödyke, jota myytiin huomattavia määriä myös Venäjälle. Tukkukaupan taantuma johtui teollisuuden sukelluksesta kotimaan ja ulkomaan markkinoilla. Vähittäiskaupassa taantuman vaikutukset ovat olleet selvästi pienempiä.

Seuraava vuoden 2009 kolmatta neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 14.1.2010.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 25.9.2009