Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten
- Sukupuoliero ilmenee jo toisen asteen koulutusvalinnoissa
- Lukion jälkeiset opinnot
- Miesten ja naisten alat
- Naiset opiskelevat, miehet työskentelevät
- Entä suoritetut tutkinnot?
- Peruskoulun jälkeiset valinnat ovat avainasemassa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Lukion jälkeiset opinnot
Vuonna 1994 peruskoulunsa päättäneet valmistuivat ylioppilaiksi pääasiassa vuonna 1997. Naisylioppilaita oli 16 800 ja miesylioppilaita 11 700; seurantavuoden nuorista miehistä ylioppilaaksi valmistui siis 35 ja naisista 53 prosenttia.
Jatko-opintopaikan hankkiminen lukion jälkeen kävi naisilla jouhevammin kuin miehillä. Naiset pääsivät ylioppilastutkinnon jälkeen välittömästi jatko-opintoihin useammin kuin miehet. Miehet sen sijaan pääsivät helpommin yliopistokoulutukseen, sillä joka neljäs lukion päättäneistä miehistä, mutta vain 14 prosenttia naisista aloitti saman tien yliopistoissa. Myös seuraavina vuosina suurempi osa lukion käyneistä miehistä kuin naisista saa opiskelupaikan yliopistossa. (Kuvio 2.) - Vuoteen 2002 mennessä yliopistoon pääsee kuitenkin naisia jonkin verran enemmän kuin miehiä, koska ylioppilaiksi valmistuneita naisia on enemmän.
Kuvio 2. Vuonna 1994 peruskoulun päättäneiden ja vuonna 1997 ylioppilaaksi valmistuneiden jatko-opintopaikan saaneiden osuus vuosina 1997-2002*. Prosenttia.
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.
Ammattikorkeakouluihin naiset pääsevät heti lukiovuonna useammin kuin miehet, mutta opiskelupaikan vastaanottaneiden mies- ja naisylioppilaiden osuus on yhtä suuri vuoteen 2002 mennessä. Ylioppilaiden naisvaltaisuuden vuoksi ammattikorkeakouluun kuitenkin pääsee naisia noin kolmannes miehiä enemmän. Ammatillisessa koulutuksessa jatkoi lukion jälkeen vain prosentti miehistä, mutta jopa 8 prosenttia naisista. - Tilanne on säilynyt samankaltaisena myös vuoden 1997 jälkeen.
Päivitetty 30.9.2009